Kangasalan Keskusta vietti 90-vuotisjuhliaan sunnuntaina Pirtillä. Kunnallisvaali-intoa nostatettiin isänmaallisessa hengessä aiempia saavutuksia muistelemalla ja nykyhallituksen kipupisteisiin iskemällä. Puolueen kannatuskäyrät antoivat juhlahetkellä myös aihetta pieneen itsekritiikkiin.
Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Heikki Lahtinen korosti, kuinka jokainen on omalla työllään pala historiaa.
– Porukka harvenee, mutta tahto ei laannu, Lahtinen maalaili kolmikymmenpäiselle yleisölle, jossa vilahteli ehdokaslistalta tuttuja kasvoja.
– Toivottavasti opimme jotain uutta juhlan aikana, Lahtinen toivotti.
Oppia piisasi niin historiakatsauksista Pekkarisen talousoppiin Santeri Alkiota unohtamatta. Suomen Keskustan edeltäjän eli Maalaisliiton perustajan ja aatteen pääideologin syntymästä on tänä vuonna kulunut 150 vuotta.
Keskustan Pirkanmaan piirijärjestön puheenjohtaja Markku Vuorensola viittasi näkemäänsä nuoren naisen haastatteluun. Naiselta oli kysytty, mitä mieltä hän on Alkion luomasta aatteesta. ”Se on hieno aate! Sitä pitäisi vain pikkuisen tuoda nykypäivään.”
– Santeri Alkion linja sopii edelleen. Se linja ei ollut keskittämisen linja, vaan paikalliselle työlle täytyy antaa arvo, Vuorensola muistutti.
Sirkka Tuhola koostamassa 90-vuotishistoriikissä vilisi juuri näitä paikallisia nimiä ja tekoja.
– Paikallisosastojen merkitys väheni 1990-luvulla. Osaltaan tähän on vaikuttanut sähköisen viestinnän kehittyminen, mikä on vähentänyt perinteisten kokoontumisten tarvetta. Toritapahtumia voisi luonnehtia nykyajan tupailloiksi, Tuhola huomautti.
Pekkarinen pelastusopit
Myös kansanedustaja Mauri Pekkarinen tarjosi pienen historiakatsauksen ennen kuin kävi nykyhallituksen kimppuun. Pekkarinen korosti puolueen perustaa kansanliikkeenä. Kansanedustaja valotti Keskustan roolia sekä tulojen tasaajana vähempiosaisille että yrittäjyyteen satsaajina.
Puhuja myönsi, että juhlassa pitäisi puhua mukavia, mutta ei kuitenkaan jättänyt ikäviäkään asioita käsittelemättä. Kahta pääministerikautta vääjäämättä seuraava notkahdus saa vielä seurakseen uuden nousun, kun puolue pääsee parhaaseen terään uuden johdon kanssa, Pekkarinen valoi uskoa.
– Edellisissä vaaleissa tuntui siltä, että jos ukko oli akkaansa tyytymätön tai akka ukkoonsa, niin ratkaisu oli Timo Soini, Pekkarinen lohkaisi.
Pekkarisen mukaan Suomen talous on ajautunut kaksoisvajeeseen ensimmäisen kerran lähes kahteen vuosikymmeneen. Sekä julkinen talous että vaihtotase ovat alijäämäisiä, eli suomalaiset syövät enemmän kuin tienaavat.
Syiksi Pekkarinen mainitsee muun muassa nousseet yksikkötyökustannukset. Kustannukset ovat nousseet vuodesta 2005 eniten Viron ja Englannin jälkeen. Lisäksi vaihtosuhde on heikentynyt. Saamme siis vientituotteista entistä vähemmän rahaa.
– Tuotanto ja vienti vähenee, irtisanomisia tulee. Kataisen hallitus on jähmettynyt, koska he joutuvat tekemään suuria kompromisseja vasemmiston ja oikeiston välillä. Ainoa yksimielisyys heillä vallitsee keskittämisestä. Suurkuntahankkeet halvauttavat kuntakentän ja pysäyttävät kuntatalouden tervehdyttämistoimet, Pekkarinen latasi.
Pekkarinen vaati nopeampia toimia kilpailukyvyn, yrittäjyyden ja työn edellytyksien palauttamiseksi. Lääkkeeksi Pekkarinen ehdotti työkustannusten nousun katkaisua tuloratkaisuilla ja työurien jatkamisella, koska vuosikymmen aikana eläköityy 150 000 henkeä.
– Syömävelkaa ei saa ottaa, mutta investointivelkaan meillä on vielä varaa. Voimme esimerkiksi investoida innovaatioihin, kuten uusiutuvaan energiaan ja puhtaan ympäristön teknologiaan, Pekkarinen kertoi.
Pitkästä työstä Keskustan hyväksi palkittiin Arja Marttala, Veijo Nuortama ja Timo Haavisto.
