Kuntavaalikiertue: Pälkäneläiset luottavat tulevaisuuteen vankan talouden ja itsenäisen asioidenhoidon turvin

Ei suur-Tampereelle, kyllä omalle lukiolle

 

Toimittaja Matti Mörttinen veti vaalipaneelia.

Aamulehden vaalikiertue rantautui Pälkäneelle keskiviikkona. Toimittaja Matti Mörttisen juontama tiivis kaksituntinen paneelikeskustelu houkutteli Yhteiskoulun ruokalan täyteen yleisöä.

Puolueita edustavina panelisteina tentattaviksi saapuivat Vilho Nikkanen (vas.), Jari Laukkanen (ps.), Karin Uotila (kd.), Rainer Zeitlin (kok.), Jukka Kittilä (kesk.), Marjaana Laaksonen (vihr.) ja Timo Ailio (sd.)

Myös yleisöllä oli tilaisuus sanoa mielipiteensä. Kiertueen tietotekniikkavastaava Matti Koskinen jakoi sisään tulijoille langattomia äänestyskapuloita sekä perinteisiä punaisia ja vihreitä mielipidelappuja.

Tilaisuus kiinnosti tasaisesti vanhan ja uuden puolen pälkäneläisiä. Pikakyselyn jälkeen Mörttinen arvioi, että entisiä luopioislaisia saattoi olla paikalla jopa suhteellinen enemmistö.

 

Yleisön mielipiteet jakautuivat melko tarkoin tasan kysyttäessä, vaikuttaako EU äänestyspäätökseen kuntavaaleissa. Vihreä tarkoittaa kyllä, punainen ei.

Ikääntyminen painaa taloutta

Matti Mörttinen pohjusti kunnan tulevaisuutta käsittelevää keskustelua panelisteille suunnatulla tietokilpailukysymyksellä. Piti tietää Pälkäneen huoltosuhde, eli paljonko kunnassa on ei työssäolevia prosentteina työssäolevia kohtia.

Nykyisen huoltosuhteen, noin 65,6 prosenttia, panelistit tiesivät paremmin kuin jatkokysymyksessä tiukatun Valtiovarainministeriön ennusteen Pälkäneen huoltosuhteeksi vuonna 2030.

Ennusteluku 87,5 edellyttää runsaan prosentin nousua joka vuosi, mikä asettaa tiukat vaatimukset taitavallekin taloudenpidolle.

Muita keskusteluun nousseita talouden mörköjä olivat esimerkiksi mahdollisen pohjavesialueen laajennuksen tuomat taloudelliset tappiot sekä energian hinta, joka jo nyt syö suurimman osan kunnan teknisen osaston budjetista lämmityskuluina.

Huolta aiheuttavat myös kertaluonteiset lisämenot, joista tällä hetkellä eniten huolestuttavat valituksiin juuttuneen Onkkaalan jätevedenpuhdistamon vaikeasti arvioitavat kulut.

Kaikesta huolimatta keskustelun sävy oli se, että Pälkäneellä halutaan uskoa oman talouden kestävyyteen niin pitkälle kuin mahdollista. Ainakaan Pälkäne ei kuulu Suomen 220 ”rapakunnan” joukkoon, eli niihin, joiden talous on huolestuttavassa tilassa.

 

Yksi sormi pystyyn oman lukion puolesta, kaksi vastaan. Panelistit äänestivät lähes yksimielisesti Pälkäneen oman lukion säilyttämisen puolesta. Vain Jari Laukkanen (ps.) oli eri mieltä.

Lukio sai tukea

Oman lukion säilyttäminen Pälkäneellä sai panelisteilta ehkä yllättävänkin kovan kannatuksen. Pirkanmaan lukioista kolmannes on lopettamisuhan alla, ja lopetettavien listan kärjessä ovat pienet maaseutulukiot, joiden vetovoima ei riitä kilpailuun vahvempien erikoislukioiden kanssa.

Yleisöstä lukion säilyttämistä kannatti 66 prosenttia, mutta panelisteista yhtä vaille kaikki. Oma lukio haluttaisiin pitää ennen kaikkea imagosyistä. Uusista asuntoalueista toivotaan vetonaulaa muuttajille, mutta jotta niin kävisi, kunnan on voitava tarjota kunnolliset palvelut.

Samasta syystä kannatettiin myös peruskouluverkon säilyttämistä nykyisellään.

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että lukio tarvitsee nopeita kehittämistoimenpiteitä. Osa kannatti erikoistumista, osa hyvää yleislukiota. Rainer Zeitlin totesi, että pienen lukion tulevaisuutta helpottaa lukioiden verkostoitumismahdollisuus ja nykyistä huomattavasti tiiviimpi yhteistyö.

 

Karin Uotila vastausvuorossa.

Tehdäänkö kuntaliitos…

Kuntauudistus kuumentaa tunteita jokaisessa pienten kuntien vaalikeskustelussa. Pälkäneellä eittämätön ykkösvaihtoehto näytti olevan itsenäisyyden säilyttäminen. Edes kuntien yhdistämistä vahvimmin ajavan kokoomuksen edustaja ei sanonut, että liitos olisi välttämätön.

Jukka Kittilä totesi, että Pälkäneen tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin pitkiin aikoihin. Hänen mielestään kuntaliitosta ei tarvita, jos vain ”Ely-keskukset, valtion ja viranomaiset jättäisivät meidät rauhaan”.

Timo Ailio huomautti tyhjentävästi, että päätös itsenäisenä pysymisestä on tehty. Valtiovallan toimet ratkaisevat, miten lopulta käy.

Vilho Nikkanen puolestaan katsoi, että suur-Tampereeseen liittyminen tekisi pälkäneläisistä ”tamperelaisten hullujen hankkeiden maksumiehiä”. Hänen mielestään itsenäisyyden säilyttäminen on mahdollista, mikäli ollaan valmiita investoimaan teollisuuteen ja uusiin asuntoalueisiin.

Rainer Zeitlin, Karin Uotila ja Jari Laukkanen kannattivat huolellisia kuntaliitosselvityksiä, jotta Pälkäne saisi parhaat mahdolliset lähtökohdat, jos liitos osoittautuisi välttämättömäksi.

Miten itsenäisyys sitten säilyisi? Sekä yleisöltä että panelisteilta tiedusteltiin sopivinta tapaa, jolla taloutta hoidetaan niin, että liitosta ei tarvita.

Annetuista kolmesta vaihtoehdosta verojen korottaminen miellytti harvoja mutta palveluiden karsiminen ei ketään. Ylivoimaisesti parhaana vaihtoehtona sekä yleisö että panelistit pitivät uusien veronmaksajien houkuttelemista kuntaan.

 

… ja mihin suuntaan

Pälkäneen panelistit ja yleisö saivat valita neljästä vaihtoehdoista parhaan suunnan siinä tapauksessa, että kuntaliitos osoittautuu välttämättömäksi.

Vaihtoehtoina olivat Kangasala, mikäli se ei liity Tampereeseen, Valkeakoski, Hämeenlinna ja suur-Tampere.

Panelistien äänet jakautuivat tasaisesti: Nikkanen, Laukkanen ja Kittilä kannattivat Valkeakoskea ensisijaiseksi yhteistyökumppaniksi, Uotila, Ailio ja Laaksonen Kangasalaa. Vain Zeitlin katsoi, että suur-Tampere olisi tutkimisen arvoinen vaihtoehto.

Kukaan panelisteista ei halunnut liitosta Hämeenlinnan kanssa, mutta yleisö olisi ottanut Hämeenlinna-liitoksen mieluummin kuin Tampere-liitoksen, jota kannatti yleisöstä vain 4,3 prosenttia.

Yleisöstä 54,3 prosenttia piti Kangasalaa ja 32,6 Valkeakoskea parhaana vaihtoehtona.

 

Pälkäneen kunnan huoltosuhde vuonna 2010 65,6 % -----  ennuste vuodelle 2030 87,5%

”Ei meillä ole mitään hätää niin kauan, kuin ei tehdä kuntaliitosta. Se toisi vain haittoja.”

Jukka Kittilä (kesk.)

”Itsenäisenä pysyminen on paras vaihtoehto, mutta kuntaliitoksiin on paras valmistautua ja valmistautua hyvin.” Karin Uotila (kd).

”Elokuussa budjetissa on aina ollut miljoonan vaje ja aina se on saatu kiinni.” Timo Ailio (sd.)

”Jos halutaan tänne muuttajia, pitää olla lukio.” Marjaana Laaksonen (vihr.)

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?