Sydän-Hämeen maastopyöräilijät Virossa: Sateen pehmentämä reitti koetteli ajajia, mutta muuten kisajärjestelyt olivat kohdillaan

Haanja 100 huipensi maastopyöräkauden

Jarkko Helminen nautiskeli Haanja 100 -maastopyöräkilpailussa huoltopisteiden annista ja hyvistä tapahtumajärjestelyistä.

”Haanja 100 – ainult hulludele!” oli mainoslause, joka sai sydänhämäläiset maastopyöräilijät pakkamaan kaluston autolauttaan ja suuntaamaan kauden päätöstapahtumaan eteläiseen naapurimaahamme Viroon.

Jarkko Helminen, Teemu Järvenpää ja Sakari Hinkkala osallistuivat syyskuun viimeisenä viikonloppuna Etelä-Virossa järjestettyyn maastopyörätapahtumaan, jossa oli kaksi matkavaihtoehtoa: maastossa sai viihtyä sadan kilometrin tai sadan mailin (160 kimometriä) edestä.

Reissun organisaattorina toimi Hinkkala, joka osallistui Haanjan kilpailuun jo vuonna 2008.

– Silloin poljin sata kilometriä ja ihan silloisen kuntotasoni äärirajoilla. Maaliin pääsin työllä ja tuskalla. Tänä vuonna kiinnosti mennä katsomaan, onko kunto neljässä vuodessa kohentunut yhtään.

 

Etenkin reitin alku oli raskas

Koko sydänhämäläiskolmikko selviytyi Haanjan vaativasta reitistä kunnialla maaliin. Hinkkala käytti 100 kilometrin reitillä aikaa muutaman minuutin alle kahdeksan tuntia ja paransi edellistä kisa-aikaansa reilulla tunnilla. Helminen ja Järvenpää polkivat maaliin reilussa kahdeksassa tunnissa.

– Reitti oli raskas, sillä viikon kestänyt sade oli pehmentänyt pohjan ja alusta muuttui hetkessä mutavelliksi. Itselläni oli henkisesti vaikeaa ensimmäiset 30 kilometriä, koska alla oli pitkä sairastelujakso ja päivän kunto sen myötä vähän arvoitus. Sitten onneksi alkoi kulkea ja loppuosa meni hyvin, Jarkko Helminen kertoo.

– Ensimmäinen neljännes oli paha siksikin, että se oli lähes pelkästään nousua, Teemu Järvenpää muistuttaa.

Haanjan kilpailureitti kulki pääasiassa metsäpoluilla, kärryteillä ja heinäpelloilla. Juurakkoa ja kivikkoa ei reitille juurikaan mahtunut, eikä myöskään lepohetkiä tarjoavia tasaisia tiepätkiä.

Reitti kulki Viron maaseudulla yhtenä sadan kilometrin lenkkinä, jolle nousumetrejä kertyi reilut 1600.

– Loppuosa reitistä oli onneksi vähän helpompi. Viimeinen 20 kilometriä oli laskupainotteinen ja mukaan mahtui jokunen tiepätkäkin, Hinkkala kertoo.

– Silti maalissa oli sellaiset fiilikset, ettei metriäkään enempää, Teemu Järvenpää sanoo.

 

Syksyn saapuminen koettiin konkreettisesti reitillä. Pyörät keräsivät rapaa kiitettävästi, vaikka niitä pestiin jokaisella huoltopisteellä.

Järjestelyt keräsivät kiitosta

– Haanjan kilpailu oli kyllä yksi parhaiten järjestetyistä, joihin olen osallistunut, Jarkko Helminen kiittelee.

Huoltopisteitä oli reitin varrella riittävästi ja niille oli monipuolisen muonituksen lisäksi järjestetty myös pyöränpesupalvelu.

– Sen jälkeen, kun pyörä oli ruiskutettu puhtaaksi mudasta, suihkautettiin ketjuihin vielä rasvaa. Siitä oli hienoa jatkaa taas eteenpäin, Helminen kertoo.

Yhdessä huoltopisteellä pyöräilijät ruokittiin paellalla ja seuraavassa huollossa odottivat jälkiruokapiirakat.

– Ainoa hämmästys oli se, että maalialueella ei ollut ruokahuoltoa. Mutta kyllä me sitten otettiin oma osuutemme maalissa olleelta ilmaiselta olut-, energiajuoma- ja limsalinjastolta, Sakari Hinkkala nauraa.

Kilpailut ja porukka-
lenkit maastopyörä-
harrastuksen suola

 

Tämän vuoden maastopyöräilykausi alkaa olla pyöräilty ja kaudesta jäi alueen kuskeille hyvät fiilikset. Pyöräilytapahtumien lisäksi porukka on kokoontunut yhteislenkeille, jotka tuovat mukavaa vaihtelua yksin treenaamisen oheen. Ensi kaudellekin on asetettu jo tavoitteita.

– Vähemmän treenaamista ja enemmän kisoja ja tapahtumia. Niissä kiertäminen on sen verran mukavaa, Teemu Järvenpää suunnittelee.

Kauden lopuksi on ollut aikaa tarkastella kulunutta kesää ja tehdä kilpailusuunnitelmia tulevalle vuodelle.

– Kauden paras kisa oli omalla kohdallani juuri Haanja ja varmasti ensi vuonnakin pyrin olemaan siellä mukana. Sadan kilometrin matka antoi itseluottamusta kaudelle 2013 eli Tahko mtb:ssa voisi polkea 120 kilometriä, koska Tahkon reitti on helpompi Haanjaan verrattuna, Jarkko Helminen sanoo.

Teemu Järvenpään paras kisa osui elokuun alkupuolelle. Mies polkaisi silloin 60 kilometrin kilpailun Pudasjärvellä ensimmäistä kertaa järjestetyssä Syöte mtb:ssa.

– Siellä reitti kulki kansallispuistossa ja oli mielettömän hieno. Tapahtuma oli lisäksi sen verran pieni, että metsässä ei tarvinnut ajella jonossa, vaan sai tehdä täysin oman suorituksensa.

Järvenpää, Helminen ja Hinkkala osallistuivat kesäkuun viimeisenä viikonloppuna Nilsiällä Tahkon matkailukeskuksessa poljettuun Suomen suurimpaan maastopyörätapahtumaan. Tahko mtb keräsi paikalle lähes 2000 pyöräilijää ja Sydän-Hämeestäkin tapahtumassa oli väkeä kolmen joukkueellisen verran.

Sakari Hinkkalalle juuri Tahko oli kauden päätavoite.

– Tämä oli viides vuosi, kun osallistuin Tahkolla 60 kilometrin kisaan. Joka vuosi aika on parantunut, joten siitä on tullut itselle jonkinlainen kunnon mittari. Tänä vuonnakin aikaan tuli parannusta, vaikka jouduinkin korjailemaan fillaria kesken kisan, kun etuvaihtajan kanssa tuli ongelmia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?