Pitää oppia sanomaan ei

13.10.2012 09:30

Meiltä valtuustoon pyrkijöiltä halutaan tietää mitä lupaamme äänestäjille ja jos jotain lupaamme, pystymmekö pitämään lupauksemme.

Siinä onkin ristiriita, sillä Helsingissä päätöksiin tarvitaan yleensä vähintään 43 ääntä. Sellaisella äänimäärällä palopuheitteni jälkeen saimme lahjakkaan Janne Gallen-Kallela-Sirénin Helsingin taidemuseon johtajaksi,

Malmin lentokentälle tuli jatkoaikaa roimasta äänestystappiosta huolimatta sen ansiosta, että asiassa yliaktiivisen hallituksen puheenjohtajan ja tulevan kaupunginjohtajan Jussi Pajusen todettiin olevan jäävin perheensä omistamien Malmin suurten omaisuusmassojen johdosta.

Yleensä lupaukset jäävät kuitenkin lunastamatta tai niistä korjaa kunnian tai häpeän pari kulloistakin suurinta valtuustoryhmää.

 

Yritetäänkin toista keinoa. Luvataan, ettei luvata sitä eikä tätä.

Helsingissä voi ensinnäkin luvata, ettei tulevan vaalikauden aikana rakenneta siltaa Kauppatorilta Suomenlinnaan. Sitä kun kukaan ei ole ehdottanutkaan.

Sen voi myös luvata, ettei Kauppatorilta myöskään jatku raideliikenne tunnelissa Tallinnan Viru -hotellin eteen seuraavien neljän vuoden aikana. Vaikka tunnelista on jo piirustukset kassakaapissa, rakentaminen kestää yli neljä vuotta.

Ei kannata suostua siihen, että vetovoimainen turistinähtävyys Temppeliaukion kirkko suljetaan turisteilta samasta syystä kuin Björn Wahlroosin omistamat pankit. Turistit tuovat hiekkaa kengissään.

Ei myöskään ole aiheellista asettaa ruuhkamaksuja helsinkiläisille, sillä ruuhkia aiheuttavat pääasiassa espoolaiset ja vantaalaiset.

Mannerheimin patsaan maalaamista mustaksi ei kannata kannattaa.

 

Tiukka ei on sanottava heti, jos Paavo Arhinmäki ilmoittaa Olympiastadion muuttamisesta Helsingin taidemuseoksi Tennispalatsin palautuessa tennispalatsiksi.

Muissakin tapauksissa on parasta sanoa mieluummin nopeasti ei kuin hitaasti kyllä. Miettiminen saattaa nimittäin hyvin usein muuttaa hyviä kielteisiä ajatuksia.

 

Suomalaisten kielteinen elämänasenne on pesiytynyt perustuslaillisten ja Keskustapuolueen mukana myös Helsinkiin. Se onkin ollut piristysruiske aikaisemmin niin iloisille ja ongelmista piittaamattomille helsinkiläisille.

Nyt valtaan nousevat sellaiset henkilöt, jotka osaavat ennen muuta sanoa ryhdikkäästi ei niin Guggenheimin museolle kuin veroprosentin pitämiselle ennallaan.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhtyminen yhdeksi verottomaksi vapaavuoreksi olisi ihanneratkaisu sekä Kokoomuksen että Sdp:n valtuutetuille, mutta se ei taida vielä toteutua, kun valittavien valtuutettujen enemmistö on oppinut valittamaan ja sanomaan ei.