Kangasalan kulttuuritalohankkeen valmistelutyöryhmän puheenjohtaja Pirkko-Liisa Ollila tunnustaa Kangasalan keskustaan nousevan kulttuuritalon haasteet.
– Tiedän, että tällä hetkellä hyppynarun kahta päätä pyöritetään eri suuntiin. Uskon kuitenkin vakaasti, että kun kulttuuritalon merkitys ja hyödyt aukeavat kaikille, alkaa hyppynarukin pyöriä yhteen suuntaan.
Ollila oli kutsuttu Kangasalan Kulttuurifoorumiin pääkirjastolle kertomaan kulttuuritalon toiminnan ja sisällön suunnittelusta. Tilaisuuden kuulijat olivat pääasiassa alueen kulttuuritoimijoita.
Pitääkö kulttuurin tuottaa?
Ollila jutteli pitkään kulttuurin merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Ollilan mukaan kulttuuri on kuin vitamiini, jonka poissaolo ei aiheuta puutostilaa päivässä, mutta pidemmässä ajassa kylläkin.
– Kulttuurin, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin uskotaan liittyvän tiukasti toisiinsa. Taloudellisessa mielessä kulttuuri ei tuota suoraan mitään, mutta välillisesti kylläkin. Se on ihan fakta, ettei tämä talo tule koskaan tuottamaan kokonaisuudessaan mitään. Taloon suunniteltavat liiketilat ovat sitten eri asia, Ollila sanoi.
Kunnan tekninen johtaja Mikko Ilkka hämmästeli, miksi niin moni kuntalainen on penännyt kulttuuritalon hyötyjä, tuottoja ja budjettia.
– Eihän niitä kysellä muidenkaan peruspalveluiden, kuten koulujen, terveyskeskuksen tai teiden rakentamisen yhteydessäkään. Esimerkiksi Pitkäjärven koulun sali maksaa kunnalle vuosittain puoli miljoonaa euroa, eikä kukaan ole sitäkään kyseenalaistamassa.
Kangasalan persoonaa kohottamassa
Ollila liitti kulttuuritalon ”tuottavuuden” kunnan vetovoimaisuuden ja imagon nousuun. Hänen mukaansa persoonaltaan voimakkaalla kunnalla on paremmat mahdollisuudet selvitä itsenäisenä nykyisten kuntaliitossuunnitelmien keskellä.
– Uskon ja toivon, että kulttuuritalo tulee lisäämään keskustan palveluiden käyttöä, ja että se parhaimmillaan tuo tänne lisää asukkaita. Kun kulttuuritalo nousee, ei asukkaiden tarvitse enää lähteä naapurikaupunkeihin kulttuurielämyksiä hakemaan.
Kunnan kulttuuriyhdistysten toimijat kysyivät Ollilalta, miten tämä takaa sen, että pienillä yhdistyksillä ja järjestöillä on varaa vuokrata tiloja käyttöönsä. Esimerkiksi Kangasalan pikkuteatterilaiset epäilivät, etteivät he viiden euron lipputuloillaan saa katetuksi salin vuokraa.
– No, olenkin hieman ihmetellyt, miten teillä niin pienet lippumaksut ovat. Kyllä teillä varaa olisi hintoja nostaa, Ollila sanoi, mihin pikkuteatterilaiset reagoivat pienten hintojen olevan heidän periaatteensa, jotta pienituloisetkin perheineen pääsisivät kulttuurin pariin.
Työryhmän jäsen Anja Aarnio sanoi ymmärtävänsä järjestöjen huolen.
– Kyllä tämä asia on ihan ydinkysymyksiä. Päämäärä on, että kaikilla kangasalalaisilla toimijoilla olisi varaa talon vuokriin.
Heini Niklas-Salminen ihmetteli, miksi talon budjetista ollaan niin vaitonaisia.
– Budjettia pidetään suurena salaisuutena, vaikka kuntalaiset talon tulevat maksamaan, hän totesi.
Ollilan mukaan tulevien vuosien budjettia ei voi millään tietää.
– Ei Hämeenlinnan Verkatehtaalla tai Tampere-talollakaan ollut aikoinaan tiedossa tarkkoja budjetteja, hän vertasi.
Mitä talolla tapahtuu?
Kangasalan keskustaan aikaisintaan syyskesällä 2014 nousevan kulttuuritalon molemmista kerroksista tulee olemaan suora yhteys pääkirjastoon. Mikko Ilkka esitteli talon monet pohjapiirrokset ja selvitti, mitä rakennukseen kerroksiin tullaan rakentamaan.
Ensimmäiseen kerrokseen tulee muun muassa vaihtuvien näyttelyiden tila, liiketilat ja sosiaalitilat. Toisesta kerroksesta löytyvät lähes 300-paikkainen Kangasala-sali sekä valtuustosali ja kunnanhallituksen kokoussali. Kimmo Pyykkö -museo sen sijaan on molemmissa kerroksissa. Maanalaisesta autohallista pääsee ajamaan suoraan torikadulle.
Suunnitelmien mukaan Kangasalan kulttuuritalo tulee olemaan varsinainen tapahtumien mekka. Siellä voidaan järjestää erilaisia konsertteja aina iskelmästä ja kamarimusiikista kuoroihin ja jazz-konsertteihin. Suunnitelmissa on myös runomatineat, sirkus- ja stand up -esitykset. Myös elokuvien esittämisen valmius on olemassa.Tiloja voi vuokrata yhtä hyvin firman tilaisuuksiin kuin perhejuhliin.
– Erityisesti sali on rakennettu musiikille. Sen akustiikkaa on ollut suunnittelemassa alansa huippuasiantuntija Henrik Möller. Möller totesi, että tässä vaiheessa taloon kannattaa rakentaa hyvä perusvarustelu, jota täydennetään sitä mukaa, kun talon luonne alkaa paremmin hahmottua, Ollila totesi.
Kommentointi on suljettu.