Kuorolaulua vai spektaakkeli

Reilu viikko sitten tuli kuluneeksi 299 vuotta koko Eurooppaa järisyttäneestä Kostianvirran taistelusta. Ruotsin suurvalta-asema mureni, kun Mallasveden yli koukanneet venäläisjoukot löivät Ruotsi-Suomen joukot Pälkäneellä.

Moni Sydän-Hämeen Lehden mökkiläislukija ja kaupunkitilaaja on kantanut jo pitkään huolta ensi vuonna vietettävästä juhlavuodesta: juhlitaanhan historiallista tapahtumaa arvoisellaan tavalla. Ihmiset ovat jännittäneet, saadaanko paikalle Ruotsin kuninkaalliset vai järjestetäänkö Pälkäneellä taistelua simuloiva spektaakkeli.

Naapurikuntien aktiivit ovat varovaisesti kyselleet, sopisiko heidän näytelmänsä mukaan juhlavuoteen vai onko Pälkäne jo tilannut omat oopperansa.

Odotusarvona on, että Pälkäneellä nähdään jotain vähintään vastaavaa kuin Mieskuoro Laulajien 12 paitaa. Se kertoi Pommerin sotaan osallistuneiden kuhmalahtelaissotilaiden koskettavan tarinan. Miehet lupasivat lahjoittaa kotikirkolleen alttaritaulun, jos palaisivat elävinä kotiin. Sodassa menehtyi noin 2 000 suomalaista, mutta kuhmalahtelaiset selvisivät hengissä. Alttaritaulua varten he antoivat paidat päältään, koska heillä ei ollut varaa kankaaseen. Tämä tarina kerrottiin Tullikamarin lavan ja katsomon täyttäneessä musiikkinäytelmässä.

 

 

Kostia-tapahtuma pistettiin hankkeen turvin alulle vuonna 2004, kun Kostianvirran puhkeamisesta tuli kuluneeksi 400 vuotta. Hankkeen alkumetreillä piirrettiin suuri, vuoteen 2013 saakka ulottuva kaari.

Vuoden 2013 huipentumassa oli tarkoitus koota yhteen vuosien varrella kerätyt palaset. Niitä on paljon, sillä 1700-lukua on lähestytty monesta eri kuvakulmasta ja monella eri teemalla 1700-luvun menusta alkaen.

Nyt pelätään, että into, tieto ja kokemukset ovat vain järjestöillä ja aktiiveilla, ei toimikunnassa, joka juhlaa pistää kasaan.

Pälkäneelle on tarjottu muun muassa suurta taistelunäytöstä, joka keräisi mukaan alan kansainvälisiä harrastajia. Näytös maksaisi toistakymmentä tuhatta euroa. Kaikkea ei tarvitsisi kaapia kunnan kirstusta, sillä alan harrastajilla on valmiit rahahanat, joista voi hakea tukea.

Pälkäneellä on kuitenkin asetettu etusijalle omat voimat ja toimijat. Kunta haluaa, että järjestöt saadaan mukaan järjestämään näyttävää juhlavuotta. Siksi ensi vuodelle varattiin erityinen määräraha, jota voitaisiin jakaa näyttävien tempauksien järjestäjille.

 

 

Viikon takaisessa kunnanhallituksessa päätettiin 3000 euron määrärahasta. Sen turvin ei järjestetä kovin ikimuistoisia spektaakkeleita. Kylänraitin yrittäjät käyttävät jokseenkin vastaavan rahasumman jokavuotiseen joulunavaukseen.

Nyt näyttää siltä, että Kostiaa vaalivien pelot ovat toteutumassa: ensi vuonna järjestetään kuorolaulua ja esitelmiä sekä pidetään pönötysjuhla, jonka huipentumaksi kajautetaan Laulu Pälkäneelle. Se ei paljon naapurikuntien väkeä tai kesäasukkaita kiinnosta.

Katastrofi voitaisiin vielä välttää, jos kuntaan palkattu kulttuurituottaja pääsisi toimimaan. Rahan lisäksi onnistuneen tapahtuman rakentaminen edellyttää toimivaltuuksia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?