Päättäjät purnasivat vahingonkorvauksista

Kunnan tämän vuoden tilinpäätös on painumassa alijäämäiseksi, vaikka vielä kesällä näytti siltä, että tulos jäisi plussalle. Valtuustolle esitelty seurantaraportti kertoo taantuman oireista. Kunnallisverotulo on vielä reilut pari prosenttia kasvussa, mutta yhteisöverojen tuotto on pudonnut yli viidenneksellä viime vuodesta.

Eero Laesterä (kok) ihmetteli nopeaa käännettä huonompaan. Vielä elokuun lopussa luvut ennustivat miljoonan ylijäämää, mutta nyt ennuste lupailee 400 000 euroa alijäämää.

Kamreeri Toni Leino myönsi, että kahdeksan ensimmäisen kuukauden seurantaraportti antoi taloustilanteesta turhan ruusuisen kuvan, koska luvut pitivät sisällään muun muassa tonttikaupoista saatuja kertaluonteisia myyntituloja. Loppuvuoden tilannetta synkentävät kertaluonteiset, ennakoimattomat menot. Mukana ovat maksimissaan 396 000 euroon nousevat korvaukset jäteveden puhdistamon rakentajille sekä 168 000 euron lisälasku hakelämpölaitoksen työmaalta.

Puhdistamon rakentajille joudutaan maksamaan korvausta, koska työ on viivästynyt valitusten vuoksi. Jos valitut urakoitsijat pääsevät toteuttamaan hankkeen, korvaus voi jäädä 274 000 euroon.

Teletalon viereiseen soramonttuun rakennettavan hakelämpölaitoksen alta puolestaan on vaihdettava ja puhdistettava maata, jota monttuun on vuosikymmenten varrella kipattu. Jukka Lindfors (kesk) tosin kyseli, miten aluelämpölaitosyhtiön tontin puhdistuskulut voidaan ottaa ennusteisiin, vaikkei valtuusto tai kunnanhallitus ole niitä hyväksynyt.

Ei hätäillen tule kuin tällaisia, tuumasi Jukka Laurila (mepä).

 

Korvauksista käytiin tiukat neuvottelut

Jukka Laurila (mepä) ja Vilho Nikkanen (vas) eivät olisi hyväksyneet jätevedenpuhdistamourakan 274 000 – 396 000 euron vahingonkorvauksia.

Urakoitsijat esittivät suuremmat korvausvaatimukset, kun vuodenvaihteessa sovittuja urakoita ei ole päästy naapurin valituksen vuoksi vieläkään aloittamaan. Tiukoissa neuvotteluissa korvausten enimmäismääräksi sovittiin 396 000 euroa.

Korvaus pitää sisällään työmaan peruuntumisen, mestareille maksetut palkat ja kohtuullisen korvauksen menetetystä liikevoitosta. Lisäksi on korvattu jo syntyneitä kustannuksia, muun muassa maansiirtotöitä.

– Jos urakoitsijoiden kanssa päästään jatkosopimukseen, korvaus menetetystä liikevoitosta vaihtelee nollan ja 7,44 prosentin välillä. Jos urakkasopimukset puretaan, korvaus on 10,24–10,65 prosenttia. Vastaavissa tapauksissa markkinaoikeuden ratkaisut ovat pyörineet kymmenen prosentin tuntumassa, tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi selvitti.

Hän korosti, ettei hinta ole urakoitsijan sanelema, vaan pääurakoitsija, erikoissuunnittelija ja rakennuttajakonsultti olivat neuvotteluissa mukana.

 

Vakuutusyhtiö ei maksa vahingonkorvauksia

Jukka Laurila ja Vilho Nikkanen syyttivät kuntaa hätäilystä ja tivasivat, kuka on antanut luvan aloittaa työt ennen kuin valitukset on käsitelty. Heidän mielestään lähes 400 000 euron lisälaskua ei voida maksattaa kuntalaisilla.

Myös Perttu Pohjanperä (vas) kyseli, eikö kunnan vakuutusyhtiö korvaisi vahingot. Kunnanjohtaja Esko Arasalo kertoi, että vakuutusyhtiöön on oltu yhteydessä, mutta korvauksien saaminen edellyttäisi tuottamuksellisuutta.

Vilho Nikkanen ihmetteli rakennuslautakunnan asiantuntemusta, kun se antoi luvan rakentaa kahdeksan metriä korkean rakennuksen neljän metrin päähän rajasta.

– Nyt on töpeksitty pahemman kerran. Meillä on kunnanjohtajana varatuomari. Kyllä pykälät pitäisi olla selvillä, Nikkanen nuhteli.

Hanna-Kaisa Lahtisalmi sanoi, että työt aloitettiin normaaliin tapaan, kun rakennuslautakunta oli myöntänyt rakennusluvan ja töiden aloittamisluvan.

– Tammikuussa urakkasopimuksia tehtäessä oli valitettu ainoastaan valtuuston hyväksymispäätöksestä, ei rakennusluvasta, hän muistutti.

Hallinto-oikeus keskeytti työt pian sen jälkeen kun ne oli saatu käyntiin. Kun naapurin valitus kaatoi rakennusluvan, kunta siirsi puhdistamon kauemmas rannasta ja rajasta. Uudet suunnitelmat nostavat puhdistamourakan hinnan 3,4 miljoonasta 3,8 miljoonaan. Sen päälle tulevat vielä enimmillään 0,4 miljoonan euron vahingonkorvaukset. Myös uudesta rakennusluvasta on valitettu ja työt keskeytettiin uudelleen syyskuussa.

Tekninen johtaja Hanna-Kaisa Lahtisalmi korosti, ettei jätevedenpuhdistamon rakennusluvasta oltu valitettu vielä siinä vaiheessa, kun urakkasopimukset tehtiin.

 

Ympäristöluvalle haettu jatkoaikaa

Jukka Lindfors ja Jarkko Pihkala (kok) muistuttivat, että puhdistamoremontin kanssa on oikeasti kiire, sillä nykyinen ympäristölupa päättyy tämän vuoden lopussa.

– Mitäs sitten sanotaan, jos ympäristökeskus mätkäisee Mallasvettä sotkevalle kunnalle uhkasakkoa tuhat euroa päivässä, kun putsartilta ei tule oikeanlaista vettä, Pihkala kysyi.

Hanna-Kaisa Lahtisalmi kertoi, että kunta on hakenut vanhalle ympäristöluvalle lisäaikaa. Sen myöntäminen ei ole läpihuutojuttu.

– Lupaehtoja voidaan muuttaa. Toivottavasti meidän ei tarvitse tehdä mitään miljoonan väliaikaisratkaisuja.

Moni päättäjä epäili, ettei puhdistamoa päästä rakentamaan vielä pariin vuoteen.

– Tämä on täydellistä Tiusasten aliarviointia. Siellä on kivenkovaa porukkaa, joka katsoo joka pykälän ja vie asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, Vilho Nikkanen ennusti.

Lindfors ja kunnanjohtaja Arasalo muistuttivat, että hankkeessa on kiinni myös 718 000 euroa valtion rahaa, sillä puhdistamolle saatiin investointi- ja kehittämishankkeiden tukea Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen yhteydessä.

– Joudumme raportoimaan avustuksen käytöstä vuosittain. Rahan varmistamiseksi meidän tehtävä kaikkemme, että saamme puhdistamon vireille mahdollisimman nopeasti. Lisäksi taustalla on vieläkin tärkeämpi asia, Mallasveden puhtaus. Puhdistamo alkaa olla tiensä päässä, ja siksi kunnalla on kiire saada puhdistusprosessi kuntoon, Arasalo painotti.

Tom Hirmukallio (sd) ja Jukka Lindfors pohtivat, että tässä vaiheessa kunnan kannattaisi ehkä jo sanoa sopimukset irti ja kilpailuttaa urakat uudelleen parin, kolmen vuoden kuluttua, kun rakentamaan vihdoin päästään.

 

Lisälaskuja kertyy toista miljoonaa

Jukka Laurila laskeskeli, että tämän vuoden rakennushankkeista on kertynyt lisälaskua yhteensä toista miljoonaa. Sen kerääminen edellyttäisi tuloveroprosentin korottamista puolellatoista prosenttiyksiköllä. Laurila viittasi jätevedenpuhdistamo- ja lämpölaitostyömaan lisäksi Luopioisten Rajalanniemeen, jossa kunnallistekniikan rakentaminen tulee maksamaan 300 000 euroa arvioitua enemmän, koska louhittavaa ja räjäytettävää kiveä oli yli viisi kertaa arvioitua enemmän.

Jyri Kankila (vihr) ja Rainer Zeitlin (kok) pohtivat, mitä puhdistamon rakennusprosessista voitaisiin oppia vastaisen varalle. Kankila toivoi luopioislaista luovuutta, esimerkiksi kuivakäymälöiden suosimista. Zeitlin kaipaili kunnan omissa rakennushankkeissa tiiviimpää yhteistyötä luvat myöntävän rakennuslautakunnan ja rakennuttajana toimivan teknisen lautakunnan välille.

Äänestyksessä Vilho Nikkanen ja Jukka Laurila eivät saaneet muita valtuutettuja taakseen, vaan valtuusto hyväksyi enimmillään 396 000 euron vahingonkorvaukset puhdistamon rakentajille. Perttu Pohjanperä ja Eija Tuominen (mepä) äänestivät tyhjää.

 

 

Kaivanto kasvattaa laitoshoidon käyttöä

– Erikoissairaanhoidon menoja aina kritisoidaan, vaikka vanhusten huoltoon käytetään yhtä paljon rahaa. Tänä vuonna näyttää onneksi siltä, että erikoissairaanhoidon käyttö jää edellisvuosia vähäisemmäksi. Mutta pienessä kunnassa menoja on vaikea ennustaa. Yksi vakava sairaus tai muutamaa kuntalaista koskettava onnettomuus laittaa ennusteet uusiksi, Rainer Zeitlin (kok) sanoo.

Sairaanhoidon palvelujen palvelualuetta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa johtava Zeitlin kiitteli Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa, jonka Pälkäneen valtuusto hyväksyi maanantaina.

– Suunnitelma on uuden terveydenhuoltolain hengen mukainen, sillä keskiössä on potilas.

Zeitlin kiinnitti huomiota siihen, että Pälkäneellä psykiatrista laitoshoitoa käytetään 434 vuorokautta tuhatta asukasta kohti. Keskimäärin Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen kunnat selviävät 250 vuorokaudella.

Zeitlin uskoi, että psykiatrisen laitoshoidon korkea määrä laskee, jos Kaivannon sairaala kehittää avohuoltopainotteisia palveluitaan.

Hän kiitteli myös sitä, että suunnitelmissa varaudutaan sähköiseen asiointiin.

– Entistä useammat potilaat haluavat saada kontaktin hoitavaan tahoon sähköisesti, eivätkä tule fyysisesti paikalle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?