Luopioisten liikuntahallissa rivi naisia ja miehiä seisoo viivan takana ja katselee silmä kovana pientä valkoista palloa, joka jököttää pelialueen keskivaiheilla.
Yksi kerrallaan he heittävät sitä kohti sinisen tai punaisen pallon, ja samalla koko rivi sekä katsojat jännittyvä kaula pitkällä tuijottamaan: osuuko, meneekö ohi, kuinka lähelle pysähtyy?
Jos tulee hyvä osuma, viivan takana riemuitaan ja tuuletetaan. Jos punainen ja sininen pallo osuvat yhtä pitkien matkojen päähän valkoisesta, jännitetään, kunnes mittamies kuuluttaa tuloksen.
Täällä pelataan bocciaa ensimmäistä kertaa Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen historiassa. Hihkumisesta voisi tosin päätellä, että on jo ehditty syvälle boccian saloihin.
Boccia yhdistää ja viihdyttää
– Mahdottoman kiva peli, tämä on ihan koukuttavaa, määrittelevät Marjatta Savolainen, Anja Anttila, Irma Käppi ja Lilja Metsäranta. He odottelevat pelivuoroa seinän vierustalla, bocciassa on tarkkaa, että liian lähellä heittäjää ei saa olla.
Naiset nauravat, että mikään ei tunnu olevan pelissä itsestään selvää, ja pallot käyttäytyvät miten sattuu. Heittotekniikka ei ole vielä loppuun hiottua, mutta jokainen pelikenttään läsähtävä pallo opettaa jotain lisää.
– On helppo tulla, kun ei tarvita mitään erikoisvaatteita eikä varusteita, Marjatta Savolainen sanoo.
– Siksi tämä on niin hauskaa, kun ei oteta niin raskaasti sitä, kuinka pelissä käy. Leikkimielistä, yhdistävää, mukavaa yhdessäoloa, kaikki vakuuttavat.
Peli-into on levinnyt erityisesti eläkeläis- ja invalidipiireissä viime vuosina hurjaa vauhtia. Muun muassa Kangasalla boccia on ollut tuttu jo parikymmentä vuotta, ja nyt kipinä on saatu sytytettyä Pälkäneellekin. Ensimmäinen ryhmä aloitti Luopioisissa tällä viikolla, toinen starttaa palvelukeskus Harjutuulessa uudenvuoden jälkeen.
Keskiajan kreikkalaista viisautta
Pälkäneellä Boccia on tänä vuonna Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksen liikuntavastaavana aloittaneen Mirja-Liisa Sulanderin tuoma innovaatio. Tammikuussa liiton Pirkanmaan piirin liikuntavastaavien päivillä hän innostui lajista ja opiskeli sitä, kunnes oli valmis tuomaan sen yhdistyksen ohjelmaan.
Boccia mielletään yleensä italialaiseksi urheilulajiksi, koska se on levinnyt Eurooppaan Italian kautta. Pelin alkujuuret ulottuvat kuitenkin Kreikkaan, missä se on kehitetty jo 1500-luvulla. Boccia on petanquen tapainen tarkkuuspallopeli, jossa tarkoitus on pelata omat pallot mahdollisimman lähelle maalipalloa. Bocciaa voi pelata joukkuepelinä tai yksilölajina.
Asiantunteva boccia-aktiivi Eino Anttila nauraa, että kovien lajien kuten hiihdon ja kestävyysjuoksun harrastajana hän ei olisi vielä neljännesvuosisata sitten uskonut, että innostuisi näin rauhalliseen peliin.
– Täytyy hyväksyä se, että kun ikää tulee, lajit muuttuvat ja pitää tehdä sellaista, mikä tuntuu hyvältä ja mistä elimistö pitää, hän sanoo.
Aivot jumppaavat pallojen kanssa
Bocciasta on kehitetty sisä- ja ulkopelit, joissa pelivälineet tietysti poikkeavat toisistaan. Sisäpelipallot ovat nahkapäällysteisiä ja hiekalla täytettyjä, sen verran joustavia, että palloa voi hiukan muotoilla, eikä se pyöri niin nopeasti kuin kova pallo.
Peliin kuuluu valkoinen maalipallo sekä kahta eri väriä pelipalloja.
– Ennen heittoa pallo kannattaa pyöristää käsissä lumipallon tapaan, jotta se ei kieri mihin suuntaan sattuu, Eino Anttila neuvoo.
Maalipallon heittäjä voi määrätä pelin taktiikan valitessaan pallon paikan pelialueella. Helppo paikka on keskellä suhteellisen takana, vaikea taas etualalla tai pelialueen reunalla. Myös joukkueen pelaajat voivat kehittää keskenään erilaisia taktiikoita.
– Kokeneet pelaajat voivat esimerkiksi rakentaa palloista muuria maalipallon eteen, niin että vastapuolen heittäjien on vaikeampi osua siihen, Eino Anttila selvittää.
Mitä älykkäämmin pelaa, sitä mielenkiintoisemmaksi laji muuttuu. Helpolta näyttävä pallojen heittely voi olla tehokasta aivojumppaa.
Käytöstavat hallitsevien peli
Boccia on monipuolisuutensa vuoksi tärkeä vammaisurheilulaji. Bocciaa voi pelata istuen, ja palloa saa heittämisen lisäksi vierittää tai potkaista. Apuna voi käyttää myös eräänlaista kourua, joka suuntaa pallon pelialueelle.
– Boccia on hyvä eläkeläisten peli, koska sitä voivat tulla pelaamaan kaikenkuntoiset ihmiset, Mirja-Liisa Sulander sanoo.
Joustavuus ei ole pelin ainoa hyve – siihen kuuluvat petanquen tapaan myös hyvät tavat ja hillitty käytös. Tuomarille ei saa huudella eikä puuttua hänen toimiinsa, mutta tuomarilla on oikeus poistaa kentältä häiritsevästi käyttäytyvä pelaaja.
– Tämä on rauhallisten ja käytöstavat hallitsevien ihmisten peli, Sulander tiivistää.
Boccia on ollut paralympialaji vuodesta 1984 asti, ja nykyään pelataan myös Suomen mestaruuksista. Boccian ensimmäiset valtakunnalliset sisäpelin joukkuekilpailut pidettiin Suomesta vuonna 2006, mutta leppoisammallakin tasolla pääsee halutessaan kisaamaan.
Eläkeliitto järjestää omia kisoja Boccia-villityksen iskelmille jäsenilleen, ja sellaiseen Sydänhämeen yhdistyskin saattaa tähdätä, jos intoa riittää jatkossa samalla mitalla kuin alussa.
