– Minua hirvittää talomme katolla, mutta liitimellä lentäminen ei pelota yhtään, Paavolanharjussa asuva Esa Åby naurahtaa.
Mies aloitti varjoliidon seitsemän vuotta sitten, lisäsi varusteisiinsa moottorin vuosi sitten, ja liitää nyt taivaalla myös potkurin voimalla.
– Vapaassa varjoliidossa piti lähteä yleensä Jämijärvelle harrastamaan, mutta moottori selässä ilmaan pääsee vaikka takapihalta avautuvalta pellolta.
Varjoliidossa pilotti lentää laskuvarjoa muistuttavan kankaisen siiven, varjoliitimen, avulla. Lentäjä käyttää hyväksi termiikkejä, eli lämpimiä nousevia ilmavirtauksia, rinnetuulta tai moottoria.
Ilmavirtojen etsintää
Åby on ollut aina kiinnostunut ilmailusta.
– Asuimme aikanaan Sveitsissä. Siellä pomoni harrasti varjoliitoa, ja minä ihmettelin, että eikö se ole vaarallista. Siellä en kuitenkaan lähtenyt harrastuksen pariin, vaikka olosuhteet olisivat olleet hyvät. Jälkeenpäin on hieman harmittanut.
Mutta onnistuu varjoliito myös Suomessa.
Kun vuoristoissa varjoliitäjät lähtevät liikkeelle juoksemalla vastatuuleen, tasamaalla liitäjä voidaan hinata lentoon autolla, moottorikelkalla tai vaikka mönkijällä, kuten Åbyn edustamassa Tampereen Kevytilmailukerhossa tehdään.
Varjoliidintä ohjataan siipiin kiinnitetyillä jarruilla ja painopistettä muuttamalla.
– Pilotti etsii termiikkejä, joiden avulla nousee ylöspäin. Pilvien pohjassa termiikistä lennetään pois ja etsitään uusi termiikki. On hieno tunne, kun löytää hyvän nosteen.
Termiikkejä syntyy esimerkiksi metsien, hiekkakuoppien tai isojen asfalttialueiden päälle.
– Lämmin ilma nousee kuplana ylös, mutta lämpiminä päivinä kuumista paikoista voi olla myös jatkuvaa termiikkinostetta.
Siiven avulla yritetään nousta 400–600 metrin korkeuteen, mutta Suomessa voi nousta jopa kahden kilometrin korkeuteen. Åbyn mukaan hyvä lento kestää toista tuntia.
Liitimellä voi myös lentää matkaa. Suomen ennätys varjoliidon matkalennossa on 330 kilometriä. Normaali matka on noin 15–25 kilometriä.
– Itse lentelen mieluiten samoilla alueilla. Pisimmillään olen lentänyt vapaalla liidolla 25 kilometriä.
Luonnonilmiöiden lukua
Åbyn mukaan harrastus opettaa lukemaan luontoa ja auttaa ymmärtämään sääilmiöitä, kuten pilvien syntyä.
Varjoliitoon kuuluvat normaalit ilmailusäännöt, ja harrastus vaatii lupakirjat. Paramoottoritoimintaan eli moottoroituun varjoliitoon on käytävä myös erillinen lisäkurssi.
Åby sanoo nauttivansa kummallakin tavalla liitelystä. Moottoriliitimellä Åby lentää lähinnä keväällä ja syksyllä, kun ilma on tasaista. Kesällä hyvä lentoaika on illalla tai yöllä, kun ilmassa ei ole enää nosteita.
– Jotkut nousevat moottorilla ilmaan, sammuttavat koneen ja etsivät termiikkejä. Siirtyvät ehkä paikasta toiseen moottoreilla. Minä lähden sillä katselemaan maisemia, ja otan kuvia.
Åbyn mukaan vapaa liito on adrenaliinipitoisempaa, vauhdikkaampaa.
– Siinä on nopeasti reagoitava ilmavirtoihin ja siiven käyttäytymiseen. Liitimen siipi saattaa tulla sisään tai reuna kääntyä alaspäin. On tiedettävä, kuinka tilanteissa toimitaan.
Åbyn mukaan varjoliito on kuitenkin turvallista. Mukana on aina varavarjo, jos liidintä ei syystä tai toisesta saa enää toimimaan.
– Vaaranpaikkoja ovat nousu ja lasku. Laskussa esimerkiksi alaspäin tuleva ilmavirtaus voi vaikuttaa siihen, että alas tulee liian nopeasti. Itsekin tulin kerran liian lujaa ja satutin jalan nivelsiteen. Myös nirhaumia voi tulla.
– Yleensä etsin kaveria mukaan lentämään samaan aikaan. Se on ennen kaikkea turvallisuuskysymys, mutta lentoa on myös mukava puida jälkeenpäin liitelykaverin kanssa.
Paraveittaus, eli kahvittelu ja jutustelu ennen ja jälkeen lennon, kuuluu harrastuksen luonteeseen.
Reppu mukaan matkalle
Moottoroituja liitimiä on Suomessa noin sadalla liitäjällä. Vapaata varjoliitoa harrastavia on puolestaan noin viisisataa.
Åby ei tiedä Pälkäneen suunnalta muita liitäjiä. Netin varjoilusivuilta löytyy kuitenkin lentokavereita, jos vaikka haluaa käydä jossakin muualla taivaalla.
Åby on käynyt liitämässä myös ulkomailla, lähinnä Keski-Euroopan vuoristoseuduilla. Noin 30 kilon liitoreppu kaikkine varusteineen kulkee mukana lentokoneessa isona matkatavarana.
Pälkäneläislentäjä on osallistunut myös leikkimieliseen varjoliitokilpailuun Italiassa kaverinsa kanssa.
– Sijoitukset olivat viimeinen ja toiseksi viimeinen. En kerro järjestystä, Åby naurahtaa.
Hänen mielestään vapaata varjoilua olisi kiva koettaa Slovakiassa, Ranskassa, Englannissa, Länsi- tai Pohjois-Amerikassa tai Australiassa.
– Pitäisi löytää lomapaikka, jossa olisi hyvät varjoliitopaikat ja sen lisäksi vielä uima-altaat ja muuta tekemistä perheelle.
Moottoroituun varjoiluun Åbylle riittää hyvin Suomi. Moottori kulkee kätevästi esimerkiksi peräkärryssä.
– Kotikylässä Pohjanmaalla kävin katsomassa pääsiäistulia. Olisi myös kiva käydä tutkimassa vaikka Jyväskylän kumpuilevampia maastoja.
Huvia ja hyötyä
Yhdeksän litran tankilla Åby lentää parisen tuntia. Koska moottoriliitimen kaksitahtimoottori pitää melko kovaa ääntä, Åby pyrki vaihtelemaan usein lentopaikkaa, ettei harrastus häiritse ihmisiä.
– Kun puimurit ovat pellolla, käyn kysymässä isänniltä lupaa käyttää peltoa lähtöihin ja nousuihin.
Viljelijät ovat pyytäneet liitelijää myös viljapeltojen kuvaukseen, jotta näkevät paremmin satovahinkoja ja viljojen lakoontumisia.
Varjoliitäjiä on käytetty Suomessa myös poliisin ja pelastuslaitoksen virka-apuna esimerkiksi kadonneiden etsinnöissä.
Mennyt kesä ei liiemmin varjoliitäjiä suosinut. Tuuli, vesisade tai pimeys rajoittavat lentämistä.
Syyskosteillakaan lentely ei ole Åbyn mukaan mukavaa, mutta talvipakkasilla on hyvät kelit, eivätkä termiikit haittaa.
Vapaavarjokausi kestää puolestaan huhtikuusta elokuun puoliväliin.
Varjoliito on halvimpia ilmailulajeja. Liitimet maksavat 3000–4000 euroa ja moottorit noin 4000 euroa. Lisäksi tarvitaan lupakoulutus, jonka hinta on noin 1000 euroa.
Varjoliidossa on mahdollista hankkia luvat myös koulutukseen ja tandem-lentoon. Tandem-lento voisi olla tulevaisuudessa ajankohtaista myös Åbylle, mikäli perheen lapset haluavat mukaan taivaalle.
– Nyt harrastus on lapsille niin tavallinen, etteivät he juuri edes kiinnitä huomiota, kun isä liitelee kotitalon yltä.
MIKA SÄPYSKÄ
Kommentointi on suljettu.