Sappeen toimitusjohtaja saa uusia ideoita latu- ja rinnekoneen ratissa

”Joutilas” mies pitää hiihtolenkit ja crossradan kunnossa

Toimitusjohtaja Jouko Poukkanen saa ladun varrella usein uusia ideoita Sappeen palveluiden kehittämiseksi. Koneen koppiin vetää myös luonnon kiertokulun näkeminen aitiopaikalta.

Ison hiihtokeskuksen pomo lähtee tänä päivänä harvemmin itse rinne- tai latukoneen rattiin. Vuoden Kotimaiseksi Matkailuyritykseksi huhtikuussa valitun Sappeen toimitusjohtaja Jouko Poukkanen ei kuitenkaan karsasta ”lumenjuuritason” uurastusta: latujen parissa aikaa kuluu kaudessa keskimäärin sata tuntia ja rinteessä suurin piirtein saman verran.

– Olen oppinut tekemään kaikkia käytännön töitä, joita meillä tehdään. Siksi pidän hirveän tärkeänä, että oma ammattitaitoni säilyy ja toisaalta voin toimia ekstramiehenä kiperän tilanteen tullen, Poukkanen perustelee.

Rinteissä suurin työhuippu osuu kauden alkuun ja sitä edeltäviin lumetusviikkoihin, jolloin koneet ovat liikenteessä vuorokauden ympäri.

– Hiihtokeskusten kesken käydään perinteistä kilpailua siitä, kuka saa ensimmäisenä kaikki palvelut asiakkaiden käyttöön. Sen takia meillä on silloin koko olemassaoleva kapasiteetti käytössä.

Työvoimaa ei riitä kaikkialle, joten myös Poukkasta tarvitaan puikkoihin tekemään rinteiden pohjia, jotka ammattilaiset sitten viimeistelevät ja hoitavat kauden aikana. Poikkeuksena on crossrata, jonka toimitusjohtaja tekee alusta loppuun asti itse.

Sappeen Matkailukeskus pitää paitsi ladut, myös sen varrella olevat taukopaikat kunnossa korvauksetta.

– Yhden miehen pitää tehdä se loppuun asti, että pysyy ajatus. Tähän saakka on katsottu, että minä olen siihen hommaan joutilain, ”krossispesialisti” kertoo.

 

Palkkana vain hyvä mieli

Latujen ajaminen taas riippuu pitkälti keleistä, mikä tekee työvuorojen järjestämisestä hankalaa.

– On tärkeää, että ladut voidaan ajaa ja pohjustaa sillä hetkellä kun tilanne on päällä. Olen se mies, joka pystyy lähtemään aamulla, illalla tai tarvittaessa vaikka yöllä liikkeelle.

Latuverkostoa on kaikkiaan 14 kilometriä, joista seitsemän on Sappeenvuorella ja loput kilometrit kiertävät Sappeenkylän peltomaisemissa yksityisten mailla. Reitistön varrella on useampia laavupaikkoja, jotka ovat hiihtäjien vapaassa käytössä.

Palkkana kaikesta on vain hyvä mieli, sillä ladut ovat hiihtäjien käytössä ilmaiseksi eikä ylläpitoon saada avustuksia kunnalta tai mistään muualtakaan.

Jouko Poukkanen ylläpitää omaa ammattitaitoaan myös ”lumenjuuritason” töissä.

– Meille on kunnia-asia, että ladut tehdään, sillä ne ovat tärkeä osa matkailukeskuksen talviaktiviteetteja, Poukkanen painottaa.

Sappeen ladut tehdään lähes poikkeuksetta luonnonlumelle, mikä tuo omat haasteensa näillä leveysasteilla.

– On mentävä luonnon ehdoilla. Meillä on paikkoja, joissa ajetaan hyvinkin vaativissa olosuhteissa ensimmäiset kerrat ennen kuin lumi tasaa luonnon.

Pari viimeistä talvea ovat olleet Poukkasen mielestä lumen määrän kannalta kohtuullisia, mutta kunnon suojajaksojen puuttuminen on aiheuttanut sen, että isolla latukoneella on ollut välillä vaikea ajaa uraa kun alta on puuttunut suojaava lumipatja.

– Asiakkaat ovat onneksi ymmärtäneet tilanteen. Innokkaimmat hiihtäjät soittavat ja kysyvät etukäteen, missä kunnossa ladut ovat.

Tuulen ja irtolumen yhdistelmä voi myös tuottaa yllätyksiä Sappeen vaihtelevissa maastoissa. Aukealla ura saattaa olla tukossa, vaikka latu olisikin muuten priimakunnossa.

– On huomioitava olosuhteet ja paikat, mihin lunta kertyy. Se on sitä ammattitaitoa mikä tulee sitten ajan myötä, että mitä kulloinenkin keli tarkoittaa missäkin kohtaa.

 

Oma reitti kävelijöille

Koneen ratissa on aivan oma rauhansa, Poukkanen toteaa. Ideamylly voi lähteä silloin eri tavalla pyörimään kuin toimistopöydän ääressä.

– Olin sitten ladulla tai rinteessä, niin kyllähän se on sellainen hetki, että mikään ei pääse sotkemaan ajatuksia. Silloin herää kieltämättä kaikenlaisia kehitysideoita.

Viime aikoina Poukkanen on kypsytellyt ajatusta talvisten kävelypolkujen luomisesta latuverkoston ja lumikenkäilyreittien rinnalle. Matkailukeskuksen kasvun myötä kävijöissä on yhä enemmän sellaisia, jotka eivät harrasta laskettelua tai hiihtoa, ja se on alkanut näkymään myös laduilla.

– Ymmärrän kyllä, miksi 3,5 metriä leveä ”rautatie” houkuttelee kävelemään. Tuntuu vain ilkeältä, kun saa ensin siistin ladun tehtyä ja heti perään tulee joku ja leikkisästi sanottuna tallaa sen jalkoihinsa.

Latujen moitteettoman kunnon ja myös turvallisuuden kannalta olisi parempi, että kävelijöille löytyisi omat reittinsä.

– Yritämme löytää maanomistajien kanssa yhteisen sävelen, olisiko moottorikelkalla tampattava reitti mahdollinen.

 

Toimitusjohtajan on tunnettava laskettelun trendit

Vaikka talvella kiirettä riittää, Sappeen Matkailukeskuksen toimitusjohtaja Jouko Poukkanen pyrkii ainakin muutaman kerran kaudessa hakemaan suksilla tuntumaa hiihtolatuun.

– Perheen kanssa teemme myös aina talven aikana yhden tai kaksi yhteistä laturetkeä, jolloin käymme laavulla tulistelemassa, nautimme ihanasta kelistä ja auringonpaisteesta.

Hupilaskeminen jää nykyisin valitettavan vähälle, mutta työnsä puolesta Poukkanen kiertää säännöllisesti hiihtokeskuksia Suomessa ja ulkomailla silmät ja korvat avoimina.

– Ei riitä, että tuntee omat palvelunsa, vaan pitää tuntea ennen kaikkea trendit, mihin maailmalla ollaan menossa ja millaisia kehitysaskelia niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa matkailu- ja hiihtokeskuksissa otetaan, Poukkanen painottaa.

– Ilman sitä kontrastia on vaikea kehittää omaa liiketoimintaa.

 

Alusta asti ajan hermolla

Lumilautailun pioneerista hiihtokeskusyrittäjäksi parikymmentä vuotta sitten ryhtynyt Poukkanen on osannut tulkita alan tulevaisuuden näkymiä oikein. Siksi Sappeessa on oltu aina ajan hermolla ja valmiita ottamaan uudet lajit huomioon.

– Kun newschool-laskijat alkoivat käyttää lumilautailijoiden suorituspaikkoja, olimme mukana heti alkumetreiltä. Itselleni oli jo siinä vaiheessa muodostunut käsitys, että tästä tulee vielä tulevaisuuden olympialaji, Poukkanen antaa esimerkin.

Crossrata puolestaan oli koko Suomen ensimmäisiä, joka oli läpi kauden asiakkaiden käytössä.

– Nämä ovat niitä asioita, joita ei omassa keskuksessa odottamalla oikeasti näe, vaan kyllä ne pitää jostakin muualta ammentaa.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?