Elinkeinotoimi: Aktiivinen Ylöjärvi vetää yrityksiä

Ylöjärven menestystarina perustuu yhteistyöhön

Timo Isolähteenmäellä tulee ensi kesänä täyteen kymmenen vuotta kunnallisen elinkeinotoimen johdossa. Siitä reilut viisi vuotta mies oli Pälkäneellä laittamassa alulle Kaakkois-Pirkanmaan yrityspalvelukeskusta. Huhtikuusta 2009 alkaen Isolähteenmäki on ollut rakentamassa Ylöjärven ihmettä.

Nykyisin mies esittelee eri puolilta maata saapuville vieraille prosesseja ja toimintatapoja, joilla kaupunki on rakentanut menestystarinansa.

Ylöjärvi on noteerattu yrittäjämyönteisyydeltään maan ykköseksi molemmilla kerroilla kun se on päässyt mukaan Taloustutkimuksen päättäjätutkimukseen.

Yritystilaa nousee vilkkaasti. Parhaillaan on rakenteilla ja valmistumassa parikymmentä tuhatta neliötä uutta liike-, yritys- ja teollisuustilaa. Viimeisen kolmen vuoden aikana on myyty 50 yritystonttia.

– Pöydällä on 19. yritystontin ostohakemus tänä vuonna. Eurokriisistä, maailman talousuutisista ja suhdanteista huolimatta meille tulee todella vahva vuosi. Vuonna 2010 yritysten määrä kasvoi yli sadalla. Huikea kasvuvauhti jatkui samana viime vuonna. Myös tänä vuonna yritysten määrän nettokasvu ylittää sadan rajapyykin, Timo Isolähteenmäki sanoo.

Ylöjärvelle muuttavista firmoista suuri osa tulee Tampereen seudulta. Uutta toimitilaa rakentavat myös laajentajat ja Ylöjärvelle toimintaansa keskittävät yritykset.

 

Yritykset haluavat yritysten luokse

– Näen elinkeinopolitiikan keskeisimpänä asiana yritysalueet. Touhu menee helposti näpertelyksi, jos ei ole tontteja, Timo Isolähteenmäki sanoo.

Ylöjärven näytöt ovat vakuuttavia, sillä kaupunki porskuttaa Tampereen seudun kehityksen kärjessä. 2000-luvun aikana rakentunut, täyteen varattu Elovainio on kaupunkiseudun merkittävimpiä ja halutuimpia yritysalueita.

– Elovainion alueella toimii noin 300 yritystä. Yritykset haluavat sijoittua aktiiviseen ympäristöön, jossa omaa toimintaa tukevat kumppanit löytyvät läheltä. Jos Elovainiosta vapautuu joku tontti, uusia on heti tulossa, Isolähteenmäki kertoo.

Elovainion täyttyminen ei hillitse Ylöjärven kasvutahtia, sillä sen rinnalla rakentuu kuusi uutta yritys- ja teollisuusaluetta: Kolmenkulma, Kurun Tammikangas, Parma, Siltatie, Soppeenmäki ja Teivo II.

– Uusia pelipaikkoja viedään vahvasti eteenpäin. Esimerkiksi Siltatien alue alkaa nousta Uuden Kuruntien varteen Elovainion jatkeeksi. Kun sieltä saatiin 12 tonttia kunnallistekniikan piiriin, niistä kuusi myytiin ja varattiin saman tien. Parman alueelle on rakennettu 12 000 kerrosneliötä parissa vuodessa, Timo Isolähteenmäki luettelee.

 

Yrittäjät pitävät yrittäjämäisestä otteesta

Ylöjärvi on onnistunut kaavoituksessa ja maapolitiikassa. Tarjolla on riittävästi ja erilaisia tontteja. Yritys- ja teollisuusalueet on profiloitu erilaisille toiminnoille. Palveluyrityksille, pienhalleille ja teolliselle tuotannolle löytyy kaikille sopivat paikat.

Timo Isolähteenmäen mielestä menestystarinaa on luomassa koko kaupunki. Kaupunki, sen yrityspalvelu, yrittäjät, yritysyhdistys ja paikallislehti ovat tehneet määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä yhteisen tavoitteen puolesta.

– Positiivista kierrettä on ollut aikaansaamassa monta toimijaa. Sana kiirii laajalle, kun kaikki vievät samaa viestiä eteenpäin.

Pirkanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Veikko Kiili ohjaa kiitosta myös kaupungin yrityspalvelun suuntaan. Kahden hengen yksikkö toimii nopeasti ja joustavasti. Ylöjärvestä kiinnostunut yrittäjä tavoittaa mutkattomasti toimitusjohtajan ja elinkeinosihteerin.

Elämänsä tärkeimpiä miljoonainvestointeja tekemässä olevat yrittäjät pitävät siitä, että asioita hoidetaan yritysmäisellä otteella eikä virkamiesmäisellä jähmeydellä.

– Ihmisen merkitystä ei voi riittävästi korostaa. Sillä on merkitystä, millaisen ensikosketuksen ja -vaikutelman kaupunki antaa, Kiili kiittelee yrityspalvelun aktiivista otetta.

Myös paikallislehti Ylöjärven Uutisten rooli kaupungin kehittämisessä on ollut aktiivinen.

– Kun yrityksissä tapahtuu jotakin, lehdessä on saman tien yrityspalvelun kehykset ja kiitokset. Se ylläpitää tekemisen meininkiä.

 

Kaikki munat eivät ole samassa korissa

Ylöjärveltä kuului lokakuun lopussa myös negatiivisia yritysuutisia: kaupungin teollisuusperinteen kivijalkoihin kuuluvan tuulilasivalmistaja Pilkingtonin toimintaa ollaan ajamassa alas.

Eurokriisi ja globaali taloustilanne vaikuttavat suoraan japanilaisomistuksessa olevaan vientiyritykseen. Siksi ikävät uutiset eivät tulleet Ylöjärvelle täydellisenä yllätyksenä.

Reilun 300 työpaikan menetys olisi kaupungille iso kolaus. Huikeiden kasvuvuosien ansiosta pienyrityksiä on kuitenkin niin paljon, ettei yhden suuren kaatuminen ole enää niin suuri katastrofi kuin se olisi aiemmin ollut.

Vahvassa myötätuulessa purjehtiva yrityselämä ruokkii myös muuta kasvua. Noin 500 asukkaalla vuodessa kasvava, aktiivinen kaupunki luo mahdollisuuksia palveluille ja kaupalle. Kolmen vuoden aikana ovat avanneet kauppakeskus Elo ja Ilo sekä koulutuskeskus Valo.

 

 

Pälkäneen puuhastelu johtuu resurssipulasta

 

Kangasala on saanut Kallion yritysalueen ansiosta uutta puhtia elinkeinotoimeensa. Alueelta on myyty parissa vuodessa parikymmentä tonttia. Kunnassa on rakennettu tai rakenteilla yli 15 000 kerrosneliömetriä yritystilaa.

Ylöjärvi Kangasalan tapaan juuri 30 000 asukkaan rajapyykin ohittanut Tampereen naapurikunta. Yritysten silmissä Ylöjärven vetovoima on vielä kovempi. 35 tontin Kallion yritysalue riittäisi Ylöjärven tarpeisiin parin vuoden ajaksi.

Pälkäneellä ei ole Kallion kaltaista veturia, joka saisi yritykset kiinnostumaan paikkakunnasta. Jos elinkeinoelämän saralla haluttaisiin saada jotakin aikaan, tarvittaisiin yritysalue, jota myös markkinoitaisiin aktiivisesti.

Lisäksi elinkeinotoimella pitää olla riittävät resurssit. Pälkäneellä resurssi-sana ymmärretään kuitenkin väärin. Resurssi ei tarkoita henkilömäärää.

Yläjärven yrityspalvelu Oy:n palkkalistoilla on vain kaksi henkilöä. He saavat valtavasti aikaan, koska heillä on pelikenttä ja resursseja toimia.

Pälkäneellä kuvitellaan, että asiat tulevat hoidetuiksi, kun tehtävään palkataan henkilö. Lisäksi pitäisi kuitenkin varmistaa, että työntekijä saisi tilaisuuden näyttää kyntensä ja ottaa vastuuta. Tarvittaisiin pelimerkkejä toimintaan.

Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitoksen jälkeen piti varmistaa, että uudessa kunnassa otetaan käyttöön parhaat käytännöt. Elinkeinoelämän puolella Luopioisten näytöt ovat vakuuttavia. Luovuus, ennakkoluulottomuus ja mutkattomuus synnytti monia menestystarinoita.

Uusi idea lähti lentoon, kun se kävi Luopioisten kunnantalolla. Pälkäneen hallintobunkkeri toimii täsmälleen päinvastoin. Varovaisuuden ja visiottomuuden syynä on kunnantalon seinissä asuva pihtausperinne. Lisäksi johtoryhmä ei kehitä kuntaa täydellä sydämellä, koska entistä useampi käy lähikaupungista käsin hoitamassa tonttinsa Pälkäneellä.

 

Ylöjärvi on onnistunut laittamaan liikkeelle myönteisen kierteen. Sellaisen aikaansaamiseen tarvitaan vuosia ja eri alojen toimijoita. Kaupunki viestii erittäin aktiivisesti sekä sisäisesti että ulkoisesti. Tämä luo yhdessä tekemisen meininkiä ja tuo paikkakunnalle yrityksiä ja asukkaita.

Pälkäne sen sijaan lähestyy kuntalaisia, mökkiläisiä tai muita paikkakunnasta kiinnostuneita silloin kun laki vaatii laittamaan kuulutuksen kunnantalon seinälle tai sanomalehteen.

Markkinointi nousi kuntavaalien alla esille toistuvasti; esimerkiksi Sappeen kävijä ei edes tiedä käyneensä Pälkäneellä.

Seurakunnassa asiaan on jo reagoitu. Se kokosi kylän parhaita voimia työryhmään, joka alkaa kehittää seurakunnan viestintää.

Viestintää joudutaan miettimään uusiksi myös sen vuoksi, että välineet ja median käyttötottumukset muuttuvat. Ne, joille kunnalla olisi kerrottavaa, eivät eksy kunnan nettisivuille.

Sydän-Hämeen Lehti tavoittaa nykyisin netin välityksellä parikymmentä tuhatta paikkakunnalla asustavaa, mökkeilevää tai seudusta muuten kiinnostunutta. Sappeen sivuilla vierailee sesonkikuukausina vielä kolme kertaa enemmän väkeä.

Markkinointiin kannattaa kuitenkin ryhtyä vasta sitten, kun kunnalla on kerrottavaa ja myytävää. Pälkäneen kehitystä viime vuodet jarruttanut asuintonttipula on vihdoin helpottamassa. Seuraavaksi kunnan pitäisi pystyä reagoimaan elinkeinoelämän tarpeisiin.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?