Vain kourallinen väkeä kiinnostui Pälkäneen keskustaan rakennettavan maaseutupuiston suunnitelmien viimeviikkoisesta esittelytilaisuudesta Nuijantalolla. Maaseutupuisto tarkoittaa noin 3 kilometrin pituista opastettua ulkoilu- ja virkistysreittiä, joka kulkee Peltoniemen kärjestä Pakanrannan ja Nenäpään kautta Syrjänharjun yli Väinö Sipilän tielle.
Puistohanketta olivat esittelemässä käytännön suunnitelmia laativat konsultit Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:tä ja opasteista vastaava Ulla Vehmasaho viestintätoimisto Avantista sekä Pälkäneen kunnan kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattila.
Maaseutupuiston ensimmäisen osan, joka koskee Kostianvirran taistelun muistomerkkialuetta sekä vierasvenesatamaa, on tarkoitus valmistua ensi kesänä.
Arvojen kirjo näkyviin
Maaseutupuiston idea syntyi vuonna 2008 Ely-keskukselle tehdystä selvityksestä, joka koski Pälkäneen keskustan taajamarantojen virkistyskäytön turvaamista. Siinä osoittautui, että ranta-alueet sijaitsevat hajallaan eivätkä muodosta yhtenäistä kokonaisuutta.
Maaseutupuiston mallina on maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kansallinen kaupunkipuisto, jollaisen perustamiseen tarvitaan Ympäristöministeriön hyväksyntä. Maaseutupuiston perustamiseen tarvitaan vain kuntatason päätös, ja se on muutenkin kevyempi muunnelma kaupunkipuistosta.
Maaseutupuiston on tarkoitus tuoda eri tavoin esiin retin kulttuuri- ja historiallisia arvoja sekä maisema- ja luontoarvoja. Reitin varrelle pystytetään erilaisia opastetauluja, jotka johdattavat alueen erityispiirteisiin ja tarinoihin.
Pomoottori puoltaa puiston ensimmäisen osan rahoitushakemusta, joka on jätetty tänä syksynä. Lopullisen hyväksynnän sille antaa Ely-keskus. Toisen osan rahoitushakemus on tekeillä.
Puisto hyödyntää valmiita teitä
Maaseutupuiston reitti pyritään tekemään helppokulkuiseksi kunnostamalla polkuja ja rakentamalla pitkospuita ja askelmia jyrkkiin kohtiin. Esimerkiksi jyrkänteitä ja kivikkopaikkoja on kuitenkin mahdoton rakentaa täysin esteettömiksi.
Puistoon on tarkoitus hankkia aikuisten kuntoilulaitteita sekä perustaa nuotio- ja levähdyspaikka Peltoniemen ja Pakanrannan välisen polun varteen.
Suurin osa maaseutupuiston reitistä kulkee jo olemassa olevia teitä pitkin. Uutta tai korjattavaa on Peltoniemen ja Pakanrannan välillä, Nenäpään uudella pääosin vielä rakentamattomalla asuntoalueella sekä Syrjänharjun rinteessä Aapiskukon ja vesitornin välillä.
Kalevi Mesimäki kehotti laatimaan pitkospuiden suunnitelmat alusta asti niin, että ne eivät märällä ja jäisellä kelillä ole liukkaita.
– Paras ratkaisu, mitä itse olen nähnyt, on katiskaverkko puupinnan päällä. Ei luista ja on helppo kulkea, hän kertoi.
Yleisökeskustelua herätti eniten reitin vaikutus kaavoitukseen tulevaisuudessa. Heikki Mäljä epäili, että polun kulkemisesta yksityistonttien läpi tuottaa ongelmia jatkossa.
Lisäksi hän pelkäsi, että hanke tuottaa Pälkäneelle ”uuden Tavasen”, josta joudutaan käymään loputonta keskustelua kunnan ulkopuolisten tahojen, tässä tapauksessa Ely-keskuksen kanssa.
Kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattila uskoi, ettei kaavoittamisesta tule ongelmaa, koska reitti kulkee pääosin julkisilla teillä tai virkistysalueeksi suunnitellulla alueella.
Opasteiden kestävyys huoletti
Reitin varrelle on tulossa kolme pääopastetaulua, jotka ovat 1,5–2 x 2,5 metrin suuruisia. Ne on tarkoitus sijoittaa Pakanrantaan, kirkon kohdalle ja Aapiskukolle. Loput viisitoista taulua ovat kapeampia mutta kahden metrin korkuisia. Lisäksi suunnitelmassa on erillisiä suuntanuolia.
Taulut olisivat tummanruskeaksi maalattua mattapintaista teräslevyä, jonka keskellä on varsinainen informaatio-osuus. Konsultti Ulla Vehmasaho on suunnitellut taulujen neljään pääväriin perustuvan värimaailman. Niissä seikkailee myös Pälkäneen aapis- ja lukutaitohistoriaan viittaava Tauris-kukko, jonka pyrstösulissa toistuvat infotaulujen neljä tunnusväriä.
Tauluihin ei kirjoiteta pitkiä tarinoita, vaan ajatuksena on, että ne toimivat vinkkeinä pitempiin kertomuksiin, jotka löytyisivät kunnan nettisivujen kautta. Reitin yhdistäminen virtuaalimaailmaan tarjoaisi esimerkiksi kouluille paljon mahdollisuuksia hyödyntää reittiä, konsultit uskoivat.
Kuulijoiden ensimmäinen reaktio opasteisiin oli huoli niiden kestävyydestä.
– Syrjänharjussa on tähänkin asti rikottu aivan kaikki, mitä sinne on polunvarsille laitettu. Siitä on vuosikymmenien kokemus, Heikki Mäljä muistutti.
Kalevi Mesimäki oli samaa mieltä ja lisäsi, että ilkivallan lisäksi taulujen on kestettävä myös vaihtuvia sääolosuhteita.
Anita Lindholm huomautti, että kookkaat taulut ja suuntanuolet tuovat paljon lisäelementtejä haavoittuvaan maisemaan. Hän kysyi, voisiko tauluja ja nuolia esimerkiksi yhdistää, ja kehotti muutenkin miettimään tarkasti taulujen sijoittamista.
Esiintymislava vierasvenesatamaan
Merkittävin maaseutupuiston tuottama muutos vierasvenesataman alueelle on siellä sijaitsevan asuinrakennuksen purkaminen ja esiintymislavan rakentaminen sen perustuksille. Rakennus toimii nykyisin talviuimareiden pukeutumistilana.
– Rakennusta ei missään tapauksessa pureta, ennen kuin uimarit ovat saaneet uudet pukeutumistilat, joten niiden vuoksi ei tarvitse olla huolissaan, Tuula-Maria Mattila painotti.
Anita Lindholm kysyi, onko esiintymislava tarkoitus kattaa. Hän totesi, että nykyisiä musiikki- ja äänentoistolaitteita ei hevillä tuoda avoimen taivaan alle Suomen kesäsäässä.
Katoksesta ei ole tehty vielä päätöstä, mutta se luvataan ottaa huomioon toista rahoitushakemusta laadittaessa.
Perjantaihin 16.11. mennessä voi lähettää kommentteja maaseutupuistosta sähköpostilla osoitteeseen tuula-maria.mattila@palkane.fi. Maaseutupuistoon liittyvä materiaali on nähtävissä kunnanviraston ala-aulassa infotaulun vieressä.
Reitin varrelle liittyviä tarinoita tai tarinavinkkejä voi lähettää vuoden loppuun asti osoitteeseen ulla.vehmasaho@avantiviestinta.fi
Kommentointi on suljettu.