Maidon kokonaistuotanto on Pirkanmaalla lähivuosina laskemassa.
Maatilojen lukumäärän odotetaan vähentyvän yli 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä, käy ilmi Pirkanmaan Ely-keskuksen ja MTK-Pirkanmaan Kasvukausi-hankkeen teettämästä selvityksestä. Vuosittain tilojen määrä pienenee noin kahdella prosentilla. Lopettavat tilat ovat lähinnä pientiloja.
Vuoteen 2020 ulottuvassa ennusteessa maitotilojen määrä puolittuu vajaassa kymmenessä vuodessa. Kokonaistuotanto on vähenemässä kahdeksan prosenttia, mutta tuotanto tilaa kohti on kaksinkertaistumassa tilakoon kasvaessa.
Naudanlihaa tuottavien tilojen lukumäärä on vähenemässä kolmanneksella ja tuotanto laskemassa viitisentoista prosenttia, sianlihaa tuottavien tilojen määrä näyttää puolittuvan ja tuotanto vähenevän noin viidenneksellä.
Tilakohtaisen peltoalan odotetaan kuitenkin kasvavan kolmisen prosenttia, kun tilojen keskikoko on kasvamassa yli kolmanneksella nykyisestä 36 hehtaarista vuoden 2020 arvioon eli 48 hehtaariin. Viljan viljelyalan arvioidaan kasvavan lähinnä syysviljan ansiosta. Selvityksen mukaan parhaat tulevaisuudennäkymät ovat marjatiloilla. Lypsykarjatiloilla on paras kannattavuus.
Maatilojen kehitysnäkymiä tutkineeseen selvitykseen osallistui lähes 550 pirkanmaalaista maanviljelijää. Selvityksen tehnyt Suomen Gallup laati tulosten perusteella ennusteet maatilojen lukumäärän ja rakenteen kehityksestä tuotantosuunnittain hyödynnettäväksi paitsi neuvontatyössä myös maaseudun investointien rahoittamisessa.
Kyselyn rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahaston varoista ja MTK:n Kasvukausi-hanke Euroopan maaseuturahaston varoista.
VÄLI
Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan selvityksen tulokset osoittavat, että liitännäiselinkeinojen osuus maatilojen tulonmuodostuksesta on yhä merkittävämpi. Lisäksi tilakoko kasvaa ja erikoistuminen tuotannossa lisääntyy.
Maatilojen tuotannosta arvioidaan Pirkanmaalla menevän yli puolet omaan maakuntaan. Marjatiloilla sadosta myydään 60 prosenttia suoramyyntinä, ja sen odotetaan edelleen kasvavan. Samoin kasvua suoramyynnissä arvioidaan tulevan lampaanlihalle, jonka tuotannosta maakunnassa 45 prosenttia myydään suoramyyntinä.
Tutkimuksessa selvitettiin Pirkanmaan maatiloilta tuoreita tuotanto-, investointi- ja sukupolvenvaihdossuunnitelmia, muun yritystoiminnan laajuutta ja tulevaisuuden suunnitelmia, kehittämistä rajoittavia tekijöitä ja lähiruoan näkymiä.
Vuonna 2010 maatalouden bruttotuloista Pirkanmaalla yli kolmannes tuli liitännäiselinkeinoista. Hieman alle 30 prosenttia tuloista tuli tulotukien ja 27 prosenttia maatalouden myyntitulojen kautta. Metsätulojen osuus oli kymmenisen prosenttia.
Liitännäiselinkeinot nähdään yhä merkittävämpänä maaseudun tulonlähteenä. Yli kolmannes tiloista harjoittaa maatilatalouden lisäksi muuta yritystoimintaa.
Pirkanmaalla muu yritystoiminta on lähinnä koneurakointia. Seuraavaksi tärkeimpiä ovat polttopuun tai hakkeen valmistus myyntiin sekä matkailu-, majoitus- ja virkistyspalvelut.
Siipikarja ajaa kouluttautumaan
Hämeenlinnassa käynnistyy tammikuussa Siipikarjatilojen työnantajaosaamisen koulutus, joka on saanut rahoitusta maa- ja metsätalousministeriön Maaseudun kehittämisrahastosta. Hämeen ammattikorkeakoulu on valmistellut työnantajatietoja ja -taitoja lisäävää koulutusta yhteistyössä ministeriön, Suomen Siipikarjaliiton ja Maaseudun Työnantajaliiton kanssa. Organisaatiot ovat yhdessä todenneet, että tuottajat tarvitsevat tukea henkilöstöasioiden hoidossa, työnjohtotaidoissa ja työsuhdejuridiikassa. Siipikarjatilojen koon kasvu ja työntekijämäärän lisääntyminen vaativat entistä laajempaa työnantajaosaamista broileri- ja kananmunayrittäjiltä.
Viimeisimmät kommentit