Voittoa tekevät suuryritykset tarkastelevat parhaillaan suurennuslasin kanssa kulujaan ja tekevät rajuja säästöpäätöksiä. Niiden on pakko reagoida, kun myyntikäyrät laskevat, sillä menot ovat niin valtavia, että suurikin kassa syödään nopeasti.
Pienyritykset kestävät epävarmoja aikoja paremmin. Jos ne eivät elä viennistä, eurokriisi ja maailman talousmyrskyt eivät keikuta niitä samaan tapaan kuin suuryrityksiä.
Nykymaailma perustuu jatkuvaan kasvuun. Viime vuosien ongelmat johtuvat siitä, että kasvua rahoitetaan lainalla. Etelä-Euroopan kriisimaiden lisäksi samaan syyllistytään muuallakin.
Kun pankista nostettava laina ei riitä kasvun rahoittamiseen, luova rahoitusala rakentaa uusia himmeleitä, jotka tuottavat lisää laskennallista rahaa markkinoille. Finanssitalouden kupla kasvaa.
Kurssien sakkaaminen ja finanssitalouden muut oikut vaikuttavat pitkän tähtäimen ratkaisuihin. Jos luvassa ei ole lisää voiteluainetta kasvuun, yritykset lykkäävät investointeja.
Kun rahalla pelaavat ovat nähneet riittävän pitkään mörköjä taivaanrannassa, varovaisuus alkaa heijastua tavallisen ihmisen ratkaisuihin. Ensin siirretään isompia hankkeita, sitten aletaan säästää myös pienemmissä asioissa.
Valmisruokatehdas edustaa reaalitaloutta konkreettisimmillaan. Se tuottaa ihmisille elintarvikkeita. Ihmiset ovat alkaneet säästää jokapäiväisessä elämässä, jos Saarioisten myynti ei kasva kulujen tahtiin.
Vaikka Saarioinen toimii myös Valkeakoskella, Jyväskylässä ja Huittisissa, sen suurin yksikkö on edelleen Sahalahdella. Joukkoirtisanomiset rokottavat erityisen rankasti perheyhtiön juurilla.
Sahalahtelaiset epäilevät, että tilanne olisi toinen, jos Pentti Avotie eläisi ja Erkki Isokangas olisi edelleen konsernin johdossa. Enää perheyrityksen omistajat ja johtajat eivät kuitenkaan tarkastele kokonaisuutta puhtaasti Sahalahdelta käsin.
Sahalahden tehtaalta saa lähtöpassit 81 vakituista ja runsaat 50 määräaikaista työntekijää. Vaikka tehtaan työntekijöistä melkoinen osa ajelee töihin Kangasalan suunnalta ja kauempaa, irtisanomiset aiheuttavat pahimman kolauksen Sahalahdelle ja Kuhmalahdelle.
Ilman Saarioista moni seudun nuori olisi nuollut näppejään kesän ja välivuoden ajan. Moni perhe on rakentanut tulevaisuutensa perinteikkään perheyrityksen varaan ja talonsa Sahalahdelle tai Kuhmalahdelle.
Parin tuhannen ja tuhannen asukkaan paikkakuntien ahdinko ei paljastu kaikessa karmeudessaan, koska ne ovat kuntaliitosten jälkeen osa Kangasalaa. Tämä ei vähennä irtisanomisten ja työttömyyden vaikutusta kotikylällä, kaupassa ja ilmapiirissä.
Sahalahtea ja Kuhmalahtea kuritetaan suhteessa rankemmin kuin Saloa Nokian irtisanomisten yhteydessä. Teknologiayrityksistä saneeratut ovat synnyttäneet pian uutta yritystoimintaa tai työllistyneet uusiin kasvuyrityksiin. Saarioisten osaajien on paljon vaikeampi ottaa uusi alku omalla alallaan. Siksi irtisanomisten vaikutuksista voi tulla pitkäaikaisia.