Comenius tuo Euroopan luokkahuoneeseen

18.11.2012 09:54

Keskellä Eurooppaa. Raikun koulussa on 40 oppilasta. Koulussa on eskariryhmän lisäksi luokka-asteet 1-4. Muutama vuosi sitten koulu oli lopetusuhan alla, mutta koulu sai jatkaa toimintaansa. Ylhäällä Juuli Syrjä (vas.) ja Heini Mäenpää, alarivissä Janina Niinimäki (vas.) ja Inka Kohola.

Kiitos uuden tekniikan, kyläkoulukin voi sijaita Euroopan ytimessä. Raikun koulu on ollut syyslukukauden alusta asti mukana eurooppalaisessa Comenius-projektissa, ja syksyn aikana koululla on jo järjestetty irkkukahvila, skypetetty irlantilaiseen kouluun ja lähetetty koulun maskotti seikkailemaan muihin samassa projektissa mukana oleviin kouluihin.

– Maskottimme eli Muumipeikko on tällä hetkellä belgialaisessa koulussa, neljäsluokkalainen Janina Niinimäki kertoo.

Kolmas- ja neljäsluokkalaiset Heini Mäenpää, Juuli Syrjä ja Inka Kohola kertovat, että parasta projektissa on ollut muiden maiden koululaisten näkeminen skypen kautta. He lisäävät myös olevansa kirjeenvaihdossa irlantilaiskoulun oppilaiden kanssa.

– Olemme kertoneet heille itsestämme ja harrastuksistamme, tytöt miettivät yhdessä.

Kangasalta on samassa kestävän kehityksen teemoihin pureutuvassa Comenius-projektissa mukana myös Huutijärven koulu.

– Hyvä näin, sillä meidän koulustamme siirrytään viidennelle luokalle Huutijärvelle, joten nykyiset neljäsluokkalaiset pääsevät jatkamaan projektia myös uudessa koulussa. Oppilaat ovat olleet innoissaan Comeniuksesta, kuten tietysti henkilökuntakin. Ohjelma on näyttänyt, että uuden tekniikan avulla pieni kyläkoulukin voi olla hetkessä Euroopan ytimessä, Raikun koulun rehtori Pia Viljanen mainitsee.

 

Luvassa kansainvälisiä vieraita

Comenius-ohjelma on Euroopan unionin vaihto- ja yhteistyöohjelma kouluille. Sen avulla tuetaan eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa.

Tavoitteena on auttaa nuoria ja opetushenkilöstöä ymmärtämään Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta sekä näiden arvoa. Ohjelmaa koordinoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

Comenius-projekti käynnistyi Raikussa lukuvuoden alkaessa syksyllä, ja se päättyy keväällä 2014. Teemana on kestävä kehitys, erityisesti vesiensuojelu. Samassa projektissa on mukana kangasalalaisten lisäksi koulut Irlannista, Islannista, Belgiasta, Saksasta, Italiasta ja Sloveniasta. Projektin yksi osa ovat vierailut näissä kouluissa. Matkoja varten Raikun koululle myönnettiin 14 000 euron avustus.

– Päätimme, että meidän koulustamme vierailumatkoilla käy vain henkilökuntaa, lapset ovat siihen vielä hieman pieniä. Huutijärveltä taas lähtee muutama oppilaskin matkaan vuoden päästä keväällä, Viljanen kertoo.

Raikun koulu saa projektissa mukana olevien koulujen henkilökuntaa ja oppilaita vieraakseen keväällä 2014.

Rehtori muistuttaa, että oppilaiden vanhempien tuki on vahvaa ja tärkeää koulun henkilökunnalle.

– Kaikessa projektitohinassa yritämme pitää jatkuvasti mielessä, mitä oppilaat saavat tästä puuhasta. Eri-ikäiset lapset osallistuvat omien edellytystensä mukaisesti, samoin henkilökunta, Viljanen muistuttaa.

 

Erilaiset kulttuurit tutuiksi

Koulun yhtenä tavoitteena on ansaita Vihreä lippu projektin aikana. Vihreä lippu on päiväkotien, koulujen, oppilaitosten sekä lasten ja nuorten vapaa-ajan toimijoiden kestävän kehityksen ohjelma. Lisäksi se on kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki. Ohjelman kriteerit täyttävä osallistuja saa ohjelman tunnuksena toimivan vihreän lipun käyttöoikeuden.

Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools -ohjelmaa, joka toimii lähes kaikissa Euroopan maissa ja on laajenemassa muihin maanosiin. Suomen Ympäristökasvatuksen Seura on kehittänyt ohjelmaan Suomen päivähoito- ja koulujärjestelmään sopivat toimintatavat ja materiaalit.

– Tärkeintä Comenius-ohjelmaan osallistumisessa on kuitenkin uteliaisuuden, avoimuuden, suvaitsevaisuuden ja ennakkoluulottomuuden herättäminen oppilaissa. Pienissä kyläkouluissa ollaan yleensä aika homogeenistä joukkoa, joten ohjelman avulla lapset pääsevät näkemään ja kokemaan erilaisten kulttuurien tapoja. Ei sovi unohtaa myöskään kielitaidon petraantumista, Pia Viljanen sanoo.

Viljanen tutustui Comenius-ohjelmaan jo työskennellessään Eurooppa-koulussa Brysselissä. Yhdeksän vuoden aikana opettaja kiinnostui muutenkin eurooppalaisesta yhteistyöstä, sillä Eurooppa-koulussa samassa luokkahuoneessa saattoi istua kymmenen eri maan oppilaita.

– Brysselin vuosien aikana totuin eri kansallisuuksien läsnäoloon ja luontevaan vuorovaikutukseen tunneilla. Palasin Brysselistä opettajaksi Havisevan kouluun, jossa olimme mukana parissakin Comenius-projektissa. Raikun koulun edellinen rehtorikin oli jo kiinnostunut ohjelmasta, joten jatkoin hänen aloittamaa työtään sitten täälläkin, Viljanen kertoo.