Piiat, rengit ja kylien väki: Sukusiteet olivat vahvoja entisajan Hämeessä

Tiina Miettinen kertoo 1600- ja 1700-luvun arjesta

Tampereen yliopiston tutkija Tiina Miettinen väitteli syksyllä tohtoriksi. Miettisen väitöskirja Ihanteista irrallaan kertoo hämäläisnaisten elämänpiiristä ja perhemalleista 1600–1700-luvun Hauholla sekä sen kappeleissa Luopioisissa ja Tuuloksessa.

Miettisen tutkimuksesta käy ilmi, että aviottoman lapsen saaneet naiset elivät erilaisissa elämäntilanteissa, mutta yksin heitä ei jätetty siinäkään tapauksessa, vaikka lapsen isä olisi häipynyt naisen elämästä jo ennen synnytystä.

– Sukusiteet olivat vahvoja eivätkä vanhemmat hylänneet tytärtään. Isovanhemmat osallistuivat usein kiinteästi aviottoman lapsen kasvatukseen, Tiina Miettinen kertoo.

Mies ja nainen saattoivat 1600–1700-luvuilla nykyolojen tapaan asua yhdessä ja viettää avoparina avioliiton kaltaista elämää. Lapset pysyivät kuitenkin aviottomina ja heidän äitinsä sai kirkonkirjoihin merkinnän qp, kvinnsperson eli naisihminen, millä nimellä kutsuttiin aviottoman lapsen synnyttäjää.

Filosofian tohtori Tiina Miettinen esitelmöi lauantaina Hauholla. Hauhotalossa kello 15 alkava Piiat, rengit ja kylien väki -luento kertoo hämäläisen maaseudun asukkaiden arkipäivästä 1600–1700-luvun Hauholla.

 

 

Historialuento

  • Piiat, rengit ja kylien väki – hauholaisten matkassa 1600-luvulta 1700-luvulle
  • Hauhotalo (Kirkkotie 5, Hauho)
  • la 1.12. klo 15
  • Vapaa pääsy
  • Järjestää Hauho-seura ry
  • Päätteeksi kahvitarjoilu.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?