Kulttuuria arkeen: Pirkanmaan kulttuurifoorumissa keskusteltiin muun muassa paikallislehtien kulttuurivastuusta ja siitä, miten kulttuuria voisi viedä syrjäseuduille

Lähelle ihmistä

Helsingissä kaikki on hyvin. Ainakin kulttuurin ja sen saavutettavuuden osalta. Mutta miten ovat asiat esimerkiksi Kainuussa tai Punkalaitumella? Entä Kangasalla ja Pälkäneellä?

Muun muassa näitä asioita pohdittiin viime viikolla Pirkanmaan Kulttuurifoorumissa Tampereen pääkirjastossa.

Jyväskylän yliopiston koordinaattori Anna Vilkuna kertoi selvityksestä, jonka mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista on huonosti kulttuuripalveluiden saavutettavissa. Selvityksestä seurasi valtakunnallinen Kuulto-hanke, joka kerää, tuottaa ja analysoi tietoa kuntien peruspalveluiden tilasta. Tänä vuonna myös kulttuuri hyväksyttiin ensi kertaa peruspalvelu-luokituksen alle.

– Tiedonkeruun lisäksi hankkeen kautta rahoitettiin 22 toimintakokeilua eri kuntiin. Näitä kokeiluja ovat esimerkiksi kulttuurikirjastoauton käyttöönotto Ähtärissä, tyhjillään olevan rakennuksen hyödyntäminen kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan Kannonkoskella sekä erilaiset kuntalaisten kuulemistilaisuudet ja kulttuuritoiminnan vieminen vanhusten ja lasten lähelle.

Jotta hankkeeseen pääsi mukaan, täytyi kunnan kulttuuripalveluihin käyttämän euromäärän olla vuodessa alle 15 euroa per asukas.

 

Paku-työryhmän voimakolmikko Outi Nummi, Piia Salmi ja Taija Ahonen vievät kulttuuria ihmisten arkeen.

Kulttuuria vanhainkotiin

Pälkäneellä kunta käyttää kulttuuriin 8,5 euroa per asukas, siinä kun valtakunnallinen keskiarvo on reilut 20 euroa. Tätä kautta yhdeksi toimintakokeiluksi valikoitui Luopioisten Mikkolan Navetta ry:n Vapaa kulttuurituotantopaja Paku.

Paku-työryhmästä keraamikko Taija Ahonen esitteli tällä kertaa hanketta kulttuuriyleisölle.

–Kulttuurilla on suora yhteys ihmisten hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen. Sen olen elämäni aikana huomannut monessa yhteydessä, kertoo Ahonen.

Eräs tällainen yhteys sattui lokakuussa Luopioisten vanhainkoti Kukkiakodolla, jonne Paku jalkautui erilaisten musiikkiesitysten kera viiden päivän ajaksi. Vanhainkodilla koettiin, kuinka tunnevirrat, itku ja nauru, kytkeytyivät päälle monessa liikkumaan kykenemättömässä sänkypotilaassa.

– Viikko oli koskettava niin taiteilijoille, asukkaille, henkilökunnalle kuin meillekin. Siinä todella mentiin niin sanotusti ihmisen iholle, oltiin läsnä, Ahonen toteaa.

Kulttuurin ja Kukkiakodon yhteiselämää esiteltiin myös Ylen paikallisuutisissa niin radiossa kuin television puolellakin.

Ahosen mukaan hanketta aiotaankin jatkaa lähitulevaisuudessa.

– Esimerkiksi Pakun muinaispajat jatkavat ensi vuonna Aitoosta matkaansa Pälkäneen muihinkin kouluihin.

 

Paikallislehtien rooli

Paikallislehtien murrosvaiheista ja kulttuurin roolista kertoili Kuorevesi–Mänttä—Vilppula-lehden (KMV) päätoimittaja Teijo Mäki.

Alma Aluemediaan kuuluva paikallislehti elää monen muun lehden tapaan rankkaa murrosvaihetta.

– Sähköisyys ja sähköistyminen ovat päivän sanoja. Verkko on nykyään meidänkin päätyökalumme.

Kaikesta huolimatta Mäki uskoo paperilehden jäävän eloon.

– Näiden suurten muutospuheiden alla luotan kuitenkin siihen, että ennen kaikkea se on sisältö, joka ratkaisee ja joka houkuttelee ihmiset lukemaan. Kyllä tekniikka tulee kaukana perässä, Mäki totesi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?