Kantavuus: Soramontun pohjalle oli vuosikymmenten aikana ajettu kantoja ja jätemaata, joiden päälle hakelämpölaitosta ei voinut rakentaa

Valtuusto ihmetteli 168 000 euron lisälaskua

Vilho Nikkanen olisi jättänyt lisälaskun maksamatta, koska valtuustolle ei selvitetty riittävän tarkasti lisälaskun perusteita.

Pälkäneen kunnanvaltuusto hyväksyi pitkin hampain 168 000 euron lisälaskun, joka aiheutui hakelämpölaitoksen tontin jätemaiden pois kuskaamisesta.

Kaukolämpöä keskustan kiinteistöille tuottava hakelämpölaitos on varsinainen ikuisuushanke. Lämpökeskukselle on haettu paikkaa vuosikausien ajan. Sille ehdittiin kaavoittaa tontti Aapiskukon tontin jatkeeksi Kankaanmaan teollisuusalueen laidalle sekä Teboilin huoltoaseman viereen Lahdentien varteen.

Nyt kunnan kokonaan omistama Pälkäneen Aluelämpö Oy rakentaa laitosta kolmannelle tontille; Teletalon vieressä olevaan soramonttuun Onkkaalantien varteen.

Kun laitoksen perustuksia alettiin tehdä, entisen soramontun pohjalta paljastui kantoja ja asvalttijätettä. Laitosta ei voitu rakentaa jätemaan päälle, koska perustuksesta ei välttämättä olisi tullut kestäviä.

Maiden vaihdosta aiheutui 165 000 euron lisälasku ja geosuunnittelija laskutti lisäksi työstään 3000 euroa. Tekninen lautakunta ohjasi laskut kunnanhallitukselle, joka on vuokrannut maan 30 vuodeksi Aluelämpö Oy:lle. Kunnanhallitus käsitteli asiaa kahteen otteeseen, koska päättäjät halusivat lisätietoa maanvaihtolaskun perusteista.

Myös valtuutetut pitivät vanhan miljoonan lisälaskua kovana. Vasemmistoliiton Vilho Nikkanen ja Perttu Pohjanperä olisivat jättäneet laskun maksamatta tai ainakin siirtäneet asian käsittelyä, jotta kustannuksista olisi saatu lisäselvyys. Äänestyksissä kaksikko sai tuekseen vihreiden Jyri Kankilan. Demareiden Pasi Lindholm äänesti tyhjää.

 

Jyri Kankila kyseli, missä vaiheessa jätemaaongelma ilmeni.

Onko asiassa salailtavaa?

– Millaista tavaraa soramontusta on ajettu pois ja mihin kuutiohintaan? Jos emme saa parempaa selvitystä, siirretään asian käsittely seuraavaan kokoukseen, Vilho Nikkanen ehdotti.

Kunnanjohtaja Esko Arasalo piti siirtoesitystä ongelmallisena, sillä laskut odottivat pöydällä. Hän selvitti, ettei soramontusta löytynyt maaperää pilaavia myrkkyjä, vaan ainoastaan kantavuutta heikentäviä aineita.

– Soramontun täyttämiseen ovat 30 vuoden aikana osallistuneet sekä kunta että kuntalaiset, Jarkko Pihkala (kok) huomautti.

Hän oli samaa mieltä siitä, että maiden vaihdosta aiheutunut hinta oli kova.

– Kunnanhallitus kävi tarkalleen läpi, montako mottia mitäkin tavaraa oli kuskattu Tarastejärvelle ja muualle. Siivous on mennyt urakkasopimuksen yhteydessä hyväksytyn yksikköhintalistauksen mukaisesti. Yrittäjä on tyytyväinen, jos asia venyy ja lasku kasvaa viivästyskorkoa, Pihkala sanoi.

Hänen mielestään kunta joutuu joka tapauksessa maksamaan tehdyt työt.

– Maksetaan lasku ja otetaan opiksi kilpailuttamisessa.

Vilho Nikkanen kyseli, onko asiassa jotain salailtavaa, kun valtuustolle ei voida antaa samoja tietoja, jotka vakuuttivat kunnanhallituksen siitä, että lasku oli oikeutettu.

– Paikallinen maanrakentajakin epäili, että kuntaa on laskutettu aika reippaasti, Nikkanen kertoi.

Jyri Kankilaa ihmetytti, oliko tontin kantavuusongelma etukäteen kunnan tiedossa.

– Tiedän kyllä, että kunnan pitää olla luotettava sopimuskumppani ja maksaa teetetyt työt. Mutta protestoin sitä, ettei näin merkittävän rahanmenon perusteita kerrota, Kankila sanoi.

Lisälasku hyväksyttiin äänestyksen jälkeen. Nikkanen, Pohjanperä ja Kankila vastustivat sen maksamista. Nikkanen ja Kankila sanelivat päätökseen eriävän mielipiteen.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?