Penttilän joululaatikot syntyvät perhepiirin perinteisillä resepteillä

Oikean koostumuksen löytäminen oli haastavinta imelletyn perunalaatikon tuotekehittelyssä, Heikki Penttilä kertoo.

Pälkäneläisen Penttilän lähiruokatilan tuoteperhe kasvoi joulusesongin alla perinteisillä, lisäaineettomilla joululaatikoilla. Paikallisen ruuantuotannon ajatukseen laatikot sopivat mainiosti paitsi raaka-aineidensa alkuperän vuoksi, myös siksi, että reseptit ovat kotoisin omasta suvusta.

– Imelletty perunalaatikko on syntynyt vanhalla reseptillä, jolla siskoni on tehnyt sitä vuosikaudet jouluksi, Heikki Penttilä paljastaa.

Kotiruuan hiominen myytäväksi tuotteeksi asti ei ollut niin helppoa kuin voisi kuvitella.

– Vaikka perunalaatikko on kaikkein yksinkertaisin tuote mitä meillä on, niin sen kehittämisessä on kyllä hikeä vuodatettu.

Haastetta toi se, että siskon tekemä hämäläinen perunalaatikko on olemukseltaan varsin juoksevaa.

– Se on mieluummin lusikalla syötävää, Penttilä kuvailee.

– Reseptiä en sinällään muuttanut miksikään, mutta meidän tuotteen täytyy kuitenkin olla vähän kiinteämpää, että ihmiset pystyvät kuskaamaan sen kaupasta kotiin. Nesteen, jauhojen, keittoajan ja perunalajikkeiden kanssa tässä on siksi pelattu.

 

Perunalaatikko ei ole pikaruokaa

Pääraaka-aineena ovat aidot aitoolaiset ainekset: Penttilän omassa pellossa kasvaneet perunat ja Pekka Jokisen tilan raakamaito. Kyse ei ole mistään pikaruuasta.

– Aamusta keitetään perunat, tehdään muusi ja lisätään vehnäjauhot, siirappi ja maidot. Päivän mittaan se imeltyy lämpöisessä ja säännöllisin välein sekoitellaan. Ehtoolla sitten pakataan vuokiin ja kypsennetään.

Perinteisen imelletyn perunalaatikon valmistusta on käytännössä mahdoton sovittaa hektisen ruokateollisuuden liukuhihnalle.

– Prosessina se on niin pitkäveteinen, että suuret firmat eivät sitä tee. Tekeminen kestää käytännössä toista vuorokautta ennen kuin laatikot ovat jäähdytettynä ja kansi päällä valmiina maailmalle.

Yhden miehen ruokaverstas pystyy palaamaan lähes alkuperäiseen tekotapaan, vaikka siirappia tarvitaankin hieman avuksi.

– Näiden laatikoiden on annettu imeltyä puoli vuorokautta, että perunatärkkelys muuttuu sokeriksi.

Imeltyminen jatkuu vielä kypsennyksen jälkeenkin, joten viikon vanha laatikko on makeampaa kuin eilen tehty.

 

Kauppojen asiakkaita yllättää se, että maistatustiskin takana seisova Heikki Penttilä on myös itse tehnyt tuotteensa. Helena Pohjonen suosii ostoksissaan aitoolaisen lähiruokatilan kaltaisia pienvalmistajia ja paikallisia tuottajia.

Riisi vaihtui ohrasuurimoihin

Anopin hyväksi havaittu resepti antaa pohjan Penttilän porkkanalaatikolle. Ainoastaan puuro keitetään riisin sijaan ohrasuurimoista.

– Riisiä kun ei ainakaan toistaiseksi voi pitää lähiruokana. Se ei ole vielä vakiintunut paikalliseksi viljelykasviksi, vaikka märkä kesä onkin takana, Penttilä vitsailee.

Vääksyn myllystä tuleva asikkalalainen ohra antaa maukkautta ja makea porkkanalajike on kotoisin Rödingin tilalta Pälkäneen Iltasmäestä.

– Puuro on keitetty käsittelemättömään maitoon, mikä on taas yksi sellainen makuasia, mitä ei teollisuus pysty kopioimaan.

Yksi puuttuu kuitenkin vielä tämän joulusesongin pöydästä.

– Lanttulaatikkokin olisi saatu kyllä tehtyä, mutta reseptin hiomiseen ei ollut nyt tarpeeksi aikaa, joten jätettiin se sitten odottamaan uutta sesonkia.

 

Jouluisten lähiruokien reseptit löytyivät perhepiiristä: porkkanalaatikko on alunperin anopin käsialaa ja imelletty perunalaatikko taas on siskon bravuuri.

Pienvalmistajan maut kiinnostavat

Kun laatikot ovat kypsiä, vaihtaa pottufarmari taas roolia ja hyppää autonrattiin kuskaamaan tuotteita kauppoihin ja maistattamaan niitä asiakkailla. Kaikkiaan tavaraa myydään tällä hetkellä vajaassa parissakymmenessä liikkeessä Pirkanmaalla.

– Oikein hyvää ja maukasta, vaikka onkin vähän eri makuista mitä olen tottunut syömään, kuuluu Mirja Pohjosen ”tuomio” valmiista porkkanalaatikosta.

Lähiruoka kiinnostaa Ylöjärvellä asuvaa Pohjosta.

– Jouluksi en osta valmiina mitään muuta kuin tämmöisiä pienten tuottajien tuotteita, jotka ovat itse tehtyjä.

Myönteinen palaute ja sanan kiiriminen innostavat Penttilää, joka aloitti uuden taipaleen lähiruokayrittäjänä viime keväänä.

– Kyllä täytyy sanoa, että tämä on lähtenyt liikkeelle täysin yli odotusten. Eihän täällä jaksaisi kulkea jos nämä eivät maistuisi.

Maku herättää kiinnostuksen. Vasta sen jälkeen kysellään, mistä tuote on peräisin.

– Ei ihmiset osaa ollenkaan sitä mieltää, että kun kuljen täällä, niin olen itse ne edellisenä yönä tehnyt. Monelle se on ollut aikamoinen yllätys.

Uusia reseptejä pyörii kaiken aikaa mielessä. Kesän aikana kiusaustyyppiset paistokset saivat kaverikseen perunarieskan ja bratwurstin. Rosvopaistikiusaus saattaa olla seuraava, joka tulee uunista ulos.

– Jatkan samalla konseptilla millä aloitin, eli teen niin kuin yksinkertainen yrittäjä tekee: yksinkertaisista raaka-aineista yksinkertaista, kotiruuan tapaista ruokaa, virnistää Penttilä.

Kommentointi on suljettu.