”Elämässä on liikaa asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa”

Kaksi vuotta sitten toista lastaan odottava Jaana Ahola herätti miehensä Teemu Aholan 15 minuuttia yli puolenyön, sillä supistusten väli oli alkanut tuntua tiuhalta. Jo kohta mies joutui kuitenkin selän hieromisen ja supistusten kellottamisen välissä soittamaan kotisynnytyksiä hoitavalle kätilölle sekä doulalle ja hakemaan vaimolleen synnytystä varten varattuja peittoja ja tyynyjä.

45 minuutin kuluttua tuli lapsivesi. Kätilö Kari Kaarlakselle soitettiin kolmatta kertaa vaikka jo tiedettiin, että hän oli ajamassa haipakkaa tahtia kohti Aholoiden taloa. Tässä vaiheessa Teemu Ahola pisti puhelimensa kaiuttimen päälle, ja kertoi Kaarlakselle, että lapsen pää näkyi jo.

– Kari neuvoi tuttuun rauhoittavaan tapaansa tarkistamaan ensimmäiseksi, ettei napanuora ollut liian kireällä kaulan ympärillä. Tein kaiken kuten Kari neuvoi, ja muutamia sekunteja myöhemmin lapsi oli syntynyt ja nostettu äitinsä syliin, Teemu Ahola muistelee.

Kymmenen minuutin kuluttua saapui doula ja 15 minuutin kuluttua Kaarlas sekä avustajana toimiva Tuulikki Mäkeläinen. Syntynyt tyttö, joka heti huomattiin varsin eläväiseksi tapaukseksi, oli jo kohottanut päänsä ja ryöminyt äitinsä rinnoille. Tosin lapsen sukupuoli tarkistettiin vasta myöhemmin.

 

Kotisynnytys sairaalaa nopeampaa

Aholoille lasten synnyttäminen kotioloissa on ollut alusta asti selvää. Tai itse asiassa Teemu Ahola empi hieman, mutta tavattuaan Kaarlaksen hän tajusi, että kotisynnytys tosiaan voisi olla hyvä ja turvallinen vaihtoehto.

– Kari on aivan mahtava, asiansa taitava ja rauhallinen ihminen, Teemu Ahola toteaa.

– Hän on toiminut sekä TAYSissa että Päijät-Hämeen keskussairaalassa yhteensä noin 20 vuotta ja sen jälkeen työskennellyt Lammin Terveyskeskuksessa. Eläkkeelle jäännin jälkeen hän on keskittynyt kotisynnytyksiin, joita hän hoitaa kymmenkunta vuodessa, Ahola kertoo.

Kaarlas on yksi viidestä Suomessa virallisesti kotisynnytyksiä hoitavista kätilöistä. Näiden lisäksi Aktiivinen Synnytys ry:n sivuilta löytyy tieto yhdestä kotisynnytyksiä hoitavasta lääkäristä.

Kaarlaksen Aholat ovat tunteneet vuosia.

– Minulle synnyttäminen vieraiden ihmisten keskellä olisi vaikeaa. Kätilön toimintatapojen ja persoonan tunteminen on minulle tärkeää. Olen myös pohtinut, että mitä jos sairaalassa tulisi eteen tilanne, jossa kemiat kätilön kanssa eivät osu yksiin, Jaana Ahola miettii.

Ahola puhuu myös paljon rentoutumisen merkityksestä, sillä se vaikuttaa synnyttäjän hormonitoimintaan, jolloin kehon erittämä oksitosiini saa kohdun supistumaan.

– Jos äiti kokee pelkoa ja stressiä, synnytys vaikeutuu ja hidastuu. Tutkitusti kotisynnytykset ovat keskimäärin sairaalasynnytyksiä nopeampia.

– Aino ehti syntyä ennen kätilön saapumista. Vielä nykyäänkin minua puistattaa ajatus, että jos en olisi valinnut kotisynnytystä, olisin todennäköisesti synnyttänyt tytön ambulanssiin tai taksiin.

 

Osaksi virallista terveydenhuoltoa

Suomessa virallinen terveydenhuolto suhtautuu karsaasti kotisynnytyksiin. Tämä siitäkin huolimatta, että tutkijoiden mukaan kotisynnytys on yhtä turvallista kuin sairaalasynnytys, jos se tapahtuu suunnitellusti ja on osa virallista terveydenhoitojärjestelmää.

Monissa maissa kotisynnytyspalvelut ovat osa virallista terveydenhuolta. Ruotsissa kotisynnytyspalveluita tarjotaan ainakin Tukholman alueella. Myös Tanskassa virallinen kotisynnytys on mahdollista tietyissä terveydenhoitopiireissä. Kaikkein suopeimmin kotisynnytykseen suhtaudutaan kuitenkin Hollannissa, jossa kolmannes synnytyksistä tapahtuu kotona.

Aholat toivovat, että Suomi ottaisi kotisynnytyksen yhdeksi viralliseksi vaihtoehdoksi, ja että kotisynnyttäjä pääsisi Kelan tuen piiriin. Myös pienet kodinomaiset synnytysyksiköt olisivat tervetullut lisä järjestelmään.

– Haluan kuitenkin painottaa, etten ole tässä puhumassa kotisynnytysten puolesta sillä tavalla, että kaikkien pitäisi siihen lähteä, Jaana Ahola muistuttaa.

– Jokaisella on oikeus tehdä omat valintansa. Kotisynnytys tuntuu oikealta valinnalta minulle. Ihmisen elämään kuuluu liikaa asioita, joihin ei juuri voi itse vaikuttaa. Kyse on siis myös yksilön itsemääräämisoikeudesta. Siitä, että minulla on oikeus vaikuttaa yhteen elämäni suurimmista asioista.

Aholat eivät tahdo manifestoida julkisen terveydenhuoltojärjestelmän synnytyksen hoitotapoja vastaan, vaan puhuvat siitä, mikä heille itselleen on tärkeää. Näitä asioita pariskunnalle ovat muun muassa kaikenlaisen synnytykseen liittyvän tiedon vapaa saaminen, vapaus kysyä mieltä askarruttavista asioista ja valmistautua kunnolla synnytykseen.

Tässä vaiheessa Teemu Ahola myöntää, ettei hänellä ole kovin ruusuista kuvaa julkisen puolen tavasta vastata mainittuihin toiveisiin.

– Minulla on vähän se kuva, ettei julkisella puolella äideille juuri ylimääräistä tietoa synnyttämiseen liittyvistä käytännön seikoista ja vaihtoehtoisista kivunlievitystavoista jaella. Pikemminkin asenne on se, että kyllä kaikki sitten sairaalassa selviää, ja jos tekee kipeää, niin eikun epiduraalia selkäytimeen, Teemu Ahola sanoo.

 

Mukana avustaja ja välineet

Mutta miten kotisynnytys sitten käytännössä tapahtuu?

Saapuessaan paikalle Kaarlaksella on mukanaan tarvittavat välineet, kuten sydänäänteen kuuntelutorvi, stetoskooppi, vaaka, tikkausvälineet, välineet napavarren sitomiseen ja napaverinäytteen ottoon sekä imulaite vauvan hengitystien avaamiseen. Lisäksi mukana on avustaja Tuulikki Mäkeläinen, joka toimii apukäsinä ja huolehtii synnyttäjästä.

Doulan Aholat ovat halunneet siitä syystä, jos lapset sattuisivat synnytyksen hetkellä olemaan hereillä. Tosin syksyllä syntyneen Onnin syntymän aikaan molemmat lapset nukkuivat sikeästi, samoin kuin esikoinen Ilmari nukkui Ainon syntyessä.

– Se mainittakoon, että Kaarlas ei, kuten eivät muutkaan kotisynnytyksissä mukana olevat kätilöt, lähde mukaan kotisynnytykseen, jos raskauteen liittyy minkäänlaisia riskejä, Aholat muistuttavat.

– Meillä ennen synnytystä tarkistettiin muun muassa se, etteivät lapset olleet kauhean suuria ja että ne olivat oikeassa asennossa.

 

Syntymä lämpimässä vedessä

Kaarlaksen vuosien saatossa avustamat kotisynnytykset ovat kaikki sujuneet hyvin – niin myös Aholoiden kolme synnytystä siitäkin huolimatta, että Aino – ja Onnikin melkein – syntyi ennen kätilön saapumista.

– Kari saapui meille lauantaina kello 21.05 ja Onni syntyi 21.14, Teemu Ahola nauraa.

– Eli tällä kertaa Kari ehti paikalle todistamaan syntymisen ihmettä.

Esikoisen Ilmarin syntymä oli hieman hitaampi. Kaarlas saapui paikalle jo seitsemältä, synnytyksen aktiivinen vaihe alkoi yhdeksältä ja poika tuli maailmaan hieman ennen puoltapäivää.

Onnin Jaana Ahola synnytti altaassa.

– Kun synnyttää kotona, saa itse päättää minkälaisia apuvälineitä käyttää. Sekin on minulle äärimmäisen tärkeää. Meillä oli muun muassa käytössä synnytysallas ja Teemu laski suihkulla lämmintä vettä selkääni. Se todella auttoi.

Kivunlievitykseen Jaana Ahola otti ainoastaan homeopaattisia valmisteita ja söi raskausaikana magnesiumia.

– Kotisynnytys on osa laajempaa luonnonmukaista elämännäkemystäni. Siihen liittyy kaikenlainen ekologisuus ja se, ettei asioita tarvitse monimutkaistaa liikaa. Uskon, että asiat kyllä sujuvat, kun ne kohtaa avoimella mielellä, ottaa asioista tarpeeksi selvää ja uskoo, että kyllä se elämä kantaa, Jaana Ahola sanoo.