Pälkäneen budjetti: Suuret hankkeet velkaannuttavat kuntaa, ensi vuodesta tulossa alijäämäinen

Talouskehityksen kääntäminen jäi seuraavalle valtuustolle

Rainer Zeitlin kaipasi tietoa konkreettisista toimista lukion hyväksi

Pälkäneen tämän vuoden tilinpäätös on jäämässä puoli miljoonaa euroa pakkasen puolelle. Valtuustokauden päätteeksi hyväksytty ensi vuoden budjetti on saman verran alijäämäinen.

– Seuraavalla valtuustolla on velvollisuus saada talous tasapainoon. Kyse ei ole enää siitä, halutaanko, vaan kuntalain mukaan se on pakko saada, Rainer Zeitlin sanoi.

Kokoomusryhmän puheenjohtaja huomautti, ettei talous olisi vielä pakkasella, jos kolmen vuoden takainen säästöpaketti olisi toteutettu.

– Vanhusten huollossa talouden tasapainottamistoimet on tehty, sairaanhoidossa ja terveyshuollossa uudistukset ovat edessä, perusturvalautakuntaa johtava Zeitlin maintsi.

Hän ennusti, että rakenteellisia uudistuksia pitää tehdä opetustoimessa, jonka valtionosuudet pienentyvät.

– Jäin kaipaamaan tietoa siitä, kuinka suuri osa nuorista jää omaan lukioon sekä siitä, mitä konkreettista lukion kehittämiseksi on tehty.

Myös Vilho Nikkanen (vas) pelkäsi, että naapurikuntien uudet lukiot vetävät entistä enemmän pälkäneläisnuoria.

 

Suhdanteet säätelevät muuttovirtaa

Timo Ailion mielestä maaseutumaiseen asumiseen panostavan Pälkäneen pitäisi markkinoida paremmin itseään.

Rainer Zeitlinia huoletti kolmatta vuotta jatkunut väkiluvun lasku. Hän toivoi lisätietoa eri ikäluokkien muuttoliikkeestä ja kunnan sisäisestä muuttoliikkeestä.

Jyri Kankila (vihr) muistutti, että muuttoliike on suhdanneherkkää. Lähtijöiden virta on tasainen, koska nuoret muuttavat muualle opiskelu- ja työpaikkojen perässä. Sen sijaan tulijat ovat usein nuoria lapsiperheitä, jotka tekevät elämän suuret ratkaisut suhdanteiden mukaan.

– Muuttopäätökseen vaikuttaa se, millainen luottamus on taloudelliseen kehitykseen ja uskaltaako velkaa ottaa.

Kankila uskoi, että Pälkäneellä on vetovoimaa lähivuosina, kunhan kunta pitää huolen, että asuin- ja yritystontteja on riittävästi tarjolla.

Timo Ailio (sd) kysyi, onko kuntastrategia ja kehityskuva syntyessään vanhentunut, kun maaseutu ei näytä kiinnostavan muuttajia.

– Pälkäne haluaa tarjota vaihtoehdon maaseutumaiselle asumiselle. Viesti pitäisi saada ihmisille perille. Luopioisissakin olisi ainakin 50 tonttia onko vapaana, osa niistä hienoja järvenrantatontteja.

Vilho Nikkanen ja Timo Ailio kaipasivat monipuolisempaa asuntotuotantoa, eikä pelkkiä omakotitalotontteja.

– Tasajako ei ole taktiikkaa. Valtatie 12:n tuntumaan tarvitaan asuntoja ja teollisuutta. Kun kuntaan saadaan teollisuutta, työmatkat lyhenevät ja asukasluku kasvaa.

Ailio huomautti, että työpaikat kohentavat kunnan taloutta monella tavalla.

– 20 prosentin tuloverosta jää vähennysten jälkeen kunnalle vain 13,5 prosenttia. Se on prosenttiyksikön verran vähemmän kuin muualla. Suurin syy tähän ovat pitkät työmatkat ja työmatkavähennykset.

Vilho Nikkasen mielestä Pälkäneen asuntotuotannossa voitaisiin ottaa käyttöön Luopioisissa hyväksi havaittu malli. Siellä kunta vauhditti rivitalohankkeiden liikkeelle lähtemistä hankkimalla niistä asunnon tai pari vuokrakäyttöön.

 

Hyvät, pahat hankkeet

Jukka Kittilä toivoo enemmän töitä ja vähemmän hankkeita.

Rainer Zeitlin piti hyvänä, että Pälkäne on mukana monissa seudullisissa hankkeissa.

– Se on erinomaisen hyvä tapa kehittää toimintaa ja saada vertailevaa tietoa.

Jukka Kittilä (kesk) näki hankkeet toisin.

– Ikuisuushankkeissa ja -projekteissa liike on tärkeämpää kuin lopputulos. Henkilöstön toiveesta perhetyö ei lähde uusiin hankkeisiin, vaan juurruttaa toimintatapoja osaksi arkea ja kehittää toimintakäytäntöjä omana työnään. Tällaista arkijärkeä toivoisi myös muille aloille, Kittilä sanoi.

Hän oli tyytyväinen siitä, että nuoria aktivoiva työpaja saatiin liikkeelle ja sille löytyi hyvä vetäjä.

– Tämä on niitä hyviä hankkeita. Työpaja on jo nyt maksanut itsensä suurelta osin takaisin.

Timo Ailio puolestaan piti hyvänä, että kehittämispäällikkö Tuula-Maria Mattilan työsuhde vakinaistetaan.

– Tarmokas nainen hankkii kyllä palkkansa kunnan kehittäjänä.

Hallintoremontti jatkuu ensi vuonna, kun 66,5 päivähoidon työntekijää siirtyy sivistystoimen alaisuuteen ennen kuin perusturva keskitetään Kangasalle.

– Syksyn aikana puhuttiin paljon ensihoidosta. 38 euroa kuntalaista kohti ei ole iso hinta siitä, että ensihoidon taso paranee selkeästi, Rainer Zeitlin sanoi.

 

Kalliit hankkeet kertaluonteisia

Eero Laesterä varoitti, että valtio voi järjestää ensi vuodelle lisäsäästöjä, jotka pakottavat lisäleikkauksiin.

– Olemme nyt eläneet kuusi vuotta uuden Pälkäneen aikaa. Uuden kunnan taloutta ryyditettiin viiden miljoonan euron yhdistymisavustuksella. Se piti käyttää investointeihin, mutta toinen puoli rouskuteltiin käyttötaloudessa. Lisäksi veroprosenttia on nostettu puolitoista prosenttiyksikköä ja Pälkäneen kunnan sijoituksista saatiin ylimääräistä hyvää, Timo Ailio kertasi viime vuosien talousvaiheita.

Pälkäneen taseessa on edellisvuosilta kertyneitä puskureita yhdeksän miljoonan verran. Ailio epäili, että mittavien investointien vuoksi niillä ei pitkälle pötkitä.

– Talousarvio on poikkeuksellinen, sillä viivan alla on pelkkää miinusta. Kunta on velkaantumassa. Lisää lainaa kerätään koko ajan. Eikö velkoja ole enää nykyisin tarkoitus maksaa takaisin?

Jukka Kittilä muistutti, että velkaa otetaan isoihin investointeihin.

– Puhdistamot ja viemärit tehdään kerran sukupolvessa tai kahdessa.

Jukka Kittilä ja Eero Laesterä (kok) kantoivat enemmän huolta käyttötalouden tasapainosta kuin investoinneista.

– Yhteisöverotulot ovat laskussa, ja kunta pystyy vaikuttamaan siihen vähän. Yritykset kierrättävät tuloja halvan veron maiden kautta, ja sen vuoksi Suomessa jää keräämättä noin miljardi verotuloja.  Isot pahat pojat päättävät ja me nuolemme täällä näppejämme, Kittilä sanoi.

Laesterä ennusti, että edessä on leikkauslistojen laatiminen, sillä valtio kaavailee tulevalle vuodelle lisäleikkauksia, jotka veisivät Pälkäneeltäkin noin 30 euroa asukasta kohti.

 

Perinteistä veronmaksuhaluttomuutta

Jyrki Ahola otti esiin budjetista pudonneet maaseudun kehittämisrahat.

Viimeistä kertaa valtuustossa istunut Jyri Kankila piti perinteisen veronkorotuspuheensa, muttei tällä kertaa tehnyt korotusesitystä.

– Pälkäneellä on vuosisatainen perinne veronmaksuhaluttomuudessa, ja sen muistomerkkinä muun muassa rauniokirkko. Testamenttini tuleville valtuutetuille on, että pitäkää kiinni Pälkäneen itsenäisyydestä, älkääkä lähtekö lakkauttamaan kuntaa sen vuoksi, että veroprosentti saataisiin pidettyä alhaalla.

Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti 0,58 miljoonaa alijäämäisen budjetin. Siihen lisättiin Jyrki Aholan (kesk) ehdotuksesta 7000 euron määräraha maaseudun kehittämiseen.

– Maaseudun kehittämisvarat loppuivat siinä vaiheessa kun maaseutuhallinto siirtyi Orivedelle, eikä kunnantalolla ole enää ollut virkamiestä, joka vahtisi asian perään. Summa on pieni, mutta sen merkitys suuri, Ahola sanoi.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?