Kun nykylapsi leikkii kauppaa, kassakone ei enää sano plim, vaan piip. Ääni kuuluu laitteesta, jolla pikkumyyjä lukee tuotteiden kyljestä viivakoodeja.
Kun kaikki ostokset on lyöty kassaan, asiakas ojentaa muovikortin, eikä paperiseteleitä. Kortin höyläyksen jälkeen kiitellään ja toivotellaan hyvät päivänjatkot.
Suomessa on kasvanut täysi-ikäiseksi ensimmäinen sukupolvi, joka ei ole koskaan nostanut rahaa pankista. Heille oman pankkikortin saaminen oli merkkipäivä ja ensimmäinen itsenäistymisriitti.
Suomalaiset ovat innokasta itsepalvelu- ja korttikansaa. Uuteen tekniikkaan suhtaudutaan uteliaasti, eikä torjuvasti.
Monissa muissa maissa pankkikorttien ja verkkopankkien käyttöönottokynnys on paljon korkeampi. Palkka maksetaan edelleen shekillä, joka pitää vaihtaa rahaksi kotikonnuilla, koska rahan siirto maan sisäisestikin on mutkikasta.
Suomalaispankeille uuden tekniikan käyttöönotto ei ole pelkästään toiminnan tehostamista, vaan myös asiakkaiden tarpeisiin vastaamista. Suomalaisethaluavat tehdä pankkitoimihenkilön töitä kotona omalla ajalla ja omalla koneella. Laskunmaksun lisäksi verkkopankissa hoidetaan paljon muitakin asioita.
Suomalainen kokee, että elämä on hallinnassa, kun hän voi hoitaa raha-asiansa omakätisesti. Verkkopankin ansiosta pankissa voi asioida silloin kun itsellä on siihen aikaa.
Kiireinen ihminen arvostaa sitä, ettei pankissa tarvitse juosta kesken työpäivän, vaan asiat hoituvat illalla kotona. Lapsiperheissä laskut kaivetaan esiin, kun pikkuväki on hiljentynyt ja päivän touhujen jäljet selvitty.
Monissa verkkopalveluissa on yllätytty siitä, mihin aikaan suomalaiset hoitavat asiansa. Näin myös paikallislehdessä. Järjestöpalsta- ja rivi-ilmoitukset jätetään yön myöhäisinä tunteina. Tilausasiat ja osoitteenmuutokset tulevat mieleen puolen yön aikoihin, eivätkä kesken kiireisen päivän.
Suomalaispankkien toimintaa tehostettiin parikymmentä vuotta sitten pankkikriisin jälkeen. Tämän ansiosta pankit ovat tehneet hyvää tulosta.
Nykyisellä korkotasolla ne eivät kuitenkaan yllä edellisvuosien tuloksiin. Lisäksi kustannukset ovat kasvamassa, koska valvonta, verot ja maksut lisääntyvät koko ajan.
Pankit säästävät karsimalla konttoreita, joiden tiskillä asioidaan entistä harvemmin. Yhden hengen konttorit suljetaan viimeistään siinä vaiheessa, kun niitä hoitaneet työntekijät jäävät eläkkeelle.
Kyläkonttorien väki on tehnyt arvokasta työtä uskollisten asiakkaiden puolesta. Jos pankit jostain syystä haluaisivat ylläpitää pikkukonttoreita, uusien työntekijöiden löytäminen ei olisi helppoa. Nuorta uraohjusta ei kiinnosta lähteä juttelemaan eläkeläisten kanssa ja ylläpitämään kylän viimeistä kohtauspaikkaa.
Pälkäneen viimeinen kyläkonttori sulkee tammikuun lopussa, kun Luopioisten Osuuspankki lakkauttaa Aitoon konttorin. Pankkiverkko on harventunut kyläkauppojakin nopeammin, sillä vielä muutama vuosi sitten Luopioisissa oli seitsemän konttoria. Nyt niitä on enää kaksi.
Pankkifuusiot ovat vauhdittaneet konttoriverkon karsimista – ja tarjonneet syntipukin kylän palveluiden heikentämiselle. Aito Säästöpankin päättäjät saivat kuulla kunniansa, kun uusi pankki vetäytyi Rautajärveltä. Eikä Kuhmalahden kirkonkylän konttorin sulkemisesta kiitelty Kangasalan seudun osuuspankkia. Pälkäneläiset vaihtoivat joukoittain pankkia, kun Nordea lakkautti Pälkäneen konttorinsa.
Luopioisten Osuuspankki ei lähtenyt mukaan fuusioihin. Itsenäisenä pysyminen ei kuitenkaan säästänyt sitä samoilta tehostamistoimilta, joita muutkin pankit joutuvat tekemään.
Isompien yksiköiden teho perustuu keskittämiseen. Keskustasta katsoen se näyttää järkevöittämiseltä, mutta kylissä jokaisen palvelun poistuminen on kova kolaus.
