Omat juuret, oman kylän menneisyys ja siellä vaikuttaneiden ihmisten historia kiinnostavat. Se tuli todennettua Pennon kylähistoriikin julkistamistilaisuudessa VP:n luentosalissa, jonne ”puoli Kuhmalahtea” ahtautui kuulemaan kirjan tekijän, Jorma Marttalan, saatesanoja ja yleisön kiitoksia.
Pennon liepeillä siintävi selkä –kirjan ensikappaleet Marttala ojensi teoksen kustantaja Helmi Lahtiselle ja Inkeri Yli-Hinkkalalle. Kirjan myynti alkoi lupaavan vilkkaasti. Julkistamistilaisuuden päätyttyä historiikkia meni kaupaksi viitisenkymmentä kappaletta muutamassa minuutissa.
Pennon kyläkirja täydentää Marttalan mukaan Suomen kylien suurta tarinaa, jossa niiden tehtävänä on ollut kantaa kansakuntaa sen raskaimpien kohtalonhetkien ylitse.
– Kylien osana on ollut auttaa suurina nälkävuosina, kasvattaa maanpuolustajia sotiin, ruokkia sotaa käyvä maa ja luovuttaa suuren osan väestään yhteiskunnan rakennemuutoksen jälkeen kaupunkien pyörien pyörittäjäksi, Jorma Marttala painotti.
Maalaiskylät eivät näivety
Pennon kylien varhainen kultakausi ajoittuu 1800-luvun lopulta alkaneeseen noin 70 vuoteen. Osuustoiminta ja muu taloudellinen toimeliaisuus virisivät, vahva eettinen pohja rakentui uskoon tulleiden isäntien kautta.
Pennon isännät Heikki Wilhe Knaapista Kustaa Juhaninpoika Marttalaan ammensivat henkisiä vaikutteita suurmies Agathon Meurmanilta. Ei Pennon kylissä muutenkaan umpiossa eletty.
–Kuhmalahti on aina ollut tunnettu pelimanneista, lahjakkaista soitinrakentajista Hermenin ja Lähteen veljeksistä ja Eino Ahosesta, Marttala luetteli.
Historiakirjan tekijä uumoilee uuden kultakauden avautuvan maaseutukyliin internetin avulla.
–Luovat ja mielen tyyneyttä etsivät ihmiset siirtyvät ja ovat jo siirtyneet kaupungeista kylille.
–Puheet maalaiskylien ja paikallislehtien näivettymisestä, saati kuolemasta ovat pontta ja perää vailla, toimittaja, tietokirjailija Jorma Marttala uskoo.
Tyhjät sivut omille muistoille
Kirjan kustantaja Helmi Lahtiselle kyläkirjan valmistuminen merkitsi lähes kymmenen vuoden ikäisen unelman saamista kansien väliin. Huhtikuussa 2003 ensimmäisen kerran kokoontuneen työryhmän tapaamisiin tuli katkos kolmen vuoden kuluttua raskaiden tapahtumien takia.
–Pienestä ryhmästä poistui keskuudestamme kuusi henkilöä, Lahtinen kertoi.
Koko ajan työryhmässä olivat Helmi Lahtisen lisäksi mukana Inkeri Yli-Hinkkala, Markku Lehmus ja Pasi Brusila.
Kustantaja on syystäkin onnellinen mittavan ponnistuksen valmistumisesta. Hienossa 448-sivuisessa kirjassa, jossa on mukana 450 valokuvaa, riittää luettavaa ja katsottavaa. Pennon liepeillä siintävi selkä –teoksen loppuun on jätetty tyhjiä sivuja.
–Jorma viisaasti pyysi sitä kustantajalta. Niille sivuille voi kirjata omia muistoja ja liimata kuvia, kustantaja mainitsi.
Markku Rauhalahdella oli heti tarjota Jorma Marttalalle uusi työtehtävä.
–Tuolla Puntarissa olisi myös aineistoa. Lähde asialle, ota työksesi, Rauhalahti kehotti.
Kirja auttaa juurien kasvattamisessa
Muiden muassa Timo Salonen yhdessä vaimonsa kanssa antoi tietoja kirjan kokoajalle.
–Tuntuu mielenkiintoiselta avata se. Varmaan meidän suvusta löytyy sellaisia asioita, mitä ei ennen ole tullut esille.
Markku Viitala näkee kylähistoriikin merkityksen kotiseutuhengen syntymisessä.
–Kirja toimii juurten kasvatustyön lannoitteena täällä kasvaneille ja uusille pentolaisille. Itse olen lähtöisin Tampereelta, mutta juureni ovat täällä hyvässä kasvussa. Tämä kirja osaltaan kasvattaa niitä juuria.
Jorma Marttalan entinen opettaja Hannu Syväoja muistaa oppilaansa taitavana kirjoittajana.
–Hän teki aineen suomalaisen yleisurheilun hyvistä saavutuksista. Siihen oli kyllä lainattu pätkiä suoraan lehdistä, Syväoja nauratti yleisöä.
