Kunnan vastuu: Taloyhtiö vaatii, että rakennuskelvottoman tontin myynyt kunta osallistuu korjauskustannuksiin

Kantojen päälle rakennettu rivitalo vajoaa

Pälkäneen kunnanvaltuusto hyväksyi joulun alla 168 000 euron lisälaskun hakelämpölaitostyömaalta. Teletalon vieressä sijaitsevaan soramonttuun on vuosikymmenten aikana kipattu kantoja ja jätemaata. Lämpölaitosta ei voi rakentaa niiden päälle, koska rakennuksen perustukset saattaisivat pettää.

Tästä on saatu mallia muutaman sadan metrin päässä Takojanpolun varressa. Myös siellä oli aikanaan monttu, jota täytettiin kannoilla ja jätemaalla.

– Kunta otti maksettavakseen 168 000 euron maanvaihdon hakelämpölaitoksen työmaalla. Tasapuolisuuden nimissä kunnan tulisi korvata myös meidän ylimääräiset kulut, sillä kunta on myynyt yhtiölle rakennuskelvottoman tontin, Antti Kallio sanoo.

– Veikka-neuleen hallin ja omakotitalojen alta kaivetut kannot on ajettu siihen. Takojanpolkukin on rakennettu osin entisen jätemaan päälle, ja maa on pettänyt alta. Kun tien varteen kaivettiin äskettäin kaapeleita, sieltä nousi joka lajia roinaa, Antti Kallio kertoo.

Hän toimii hallituksen puheenjohtajana rivitaloyhtiössä, jonka yksi asunto on asuinkelvoton vajoamisen vuoksi. Vajoamista yritettiin pysäyttää kolme vuotta sitten polymeeripilareiden avulla.

Tamperelainen PowerPile porasi talon alle 45 reikää. Reikiin työnnettiin venyvät pussit, jotka täytettiin uretaanin tapaan paisuvalla ja kovettuvalla polymeerillä.

Korjauksista kertyi 125 000 euron lasku, mutta vajoaminen ei pysähtynyt.

– Talon alla on ollut maankaatopaikka. Monttuun on ajettu kantoja, pahnoja, risuja ja vaikka mitä. Paalutusyrityksen takuukorjausten jälkeenkään vajoaminen ei pysähtynyt, Kallio kertoo.

Kenenkään tiedossa ei ole, paljonko koko talo on painunut.

– Vain se näkyy, kun joku nurkka painuu muuta taloa enemmän.

Kun korjaustöihin ryhdyttiin, päätyasunnon nurkka oli painunut 13 senttimetriä. Katon ja lattian rajaan oli revennyt senttien mittaiset raot, joista varisi puhallusvillaa ja tuuli niin, ettei huoneistossa voinut enää asua.

 

Osakkeet ovat arvottomia

Neljän asunnon rivitalo valmistui vuonna 1988. Sen rakentanut pälkäneläisyritys ajautui konkurssiin, eikä takuukorjauksille ollut maksajaa.

Takojanpolun rivitalon vajoamia yritettiin nostaa kolme vuotta sitten. Tamperelainen PowerPilen Klaus Vanhala (vasemmalla) ja Mikko Timonen porasivat talon alle 45 reikää, jotka täytettiin paisuvalla aineella. Takuukorjausten jälkeenkään vajoaminen ei ole pysähtynyt, sillä talo on rakennettu jätemaan päälle.

– Naapuritalo putosi melkein heti kun se oli saatu valmiiksi. Taloyhtiö korjasi sen, Antti Kallio kertoo.

Hän muutti Takojanpolulle vuonna 2006. Kantavuusongelmista ei ollut mainintaa isännöintitodistuksessa, eikä sitä tuotu kaupanteon yhteydessä mitenkään esiin.

– Nyt maksamme kuukausittain enemmän paalutuslaskua kuin yhtiövastiketta. Osakkeet ovat arvottomia, eivät ne enää kelpaa kellekään, Antti Kallio sanoo.

Tämä tuli todistetuksi viimeisen asuntokaupan yhteydessä. Ostaja riitautti kaupan heti, koska vajoamisongelmaa ei kerrottu hänelle. Kauppa peruttiin, ja Kallion käsityksen mukaan pankki otti kontolleen osan kustannuksista.

– Meidän yhtiömme ongelma on täsmälleen sama kuin lämpölaitoksen tontilla. Siellä kunta otti maksettavakseen 168 000 euron maanvaihdon. Tasapuolisuuden nimissä kunnan tulisi korvata myös meidän ylimääräiset kulut, sillä kunta on myynyt yhtiölle rakennuskelvottoman tontin.

Taloyhtiön hallitus on kääntynyt kunnan puoleen, mutta vastausta ei ole vielä kuulunut.

– Yksi asunto on asuinkelvoton ja muissakin on seinän vieressä isoja rakoja. Rako repeää koko ajan isommaksi, koska seinä kaatuu. Ainoa pysyvä ratkaisu olisi se, että kunta ostaisi osakkeet pois, purkaisi talon ja tekisi tilalle uuden.

Kommentit (4)

  1. j.k.lehto

    Muistini mukaan rivitalon kohdalla ollut soramonttu ei ole ollut kunnan omistuksessa, mutta muisti voi olla ”hatara”.
    Muistelen myös, että soramontussa olisi ollut kaivo, mistä pumpattiin vettä hautausmaalle. Nolo juttu rakennuksen vajoaminen,mutta eiköhän se ole rakentajan vastulla, ei kunnan.

  2. niinpäniin

    Muistelisin myös, että rakentaja on vastuussa siitä, että rakennuksella on kunnolliset perustukset. Lisäksi voisin epäillä, että nykyiset osakkeenomistajat ovat ihan itse vastuussa siitä, että ovat ostaneet osakkeita huonosta talosta. Ainut taho josta he ehkä voisivat jotain korvauksia saada, on edellinen omistaja.

    Ja jos joku on niin ”ovela” että myy viallisen asunnon eteenpäin kertomatta noin oleellista viasta, niin… olisikohan syytä kaupan purun lisäksi laittaa syyte vähintään petoksen yrityksestä. Ja jos välittäjä (ja pankki) on ollut tietoinen asiasta, niin sinnekin päin voisi vähän rapsuja laittaa. Ei taida ihan olla hyvän välitystavan mukaista toimintaa…

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?