Aktiivinen eläkeläisten liikuttaja

Eino Anttila sanoo, että yhdistyksen aktiivisen toiminnan yksi salaisuus on naisissa: kun toiminta on sellaista, että naiset lähtevät liikkeelle, niin miehet tulevat kyllä perässä.

Jos järjestöjä mitataan jäsenten ja toiminnan määrällä, Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys on kasvanut nopeasti seudun suurimpien joukkoon. Yhdistyksen 570 jäsentä keräävät jopa kuntosuorituksia lähes saman verran kuin Luja-Lukon harrastajat eri lajien parissa.

– Kuntoilusuorituksia kertyy eri ryhmissä vuoden aikana lähes 30 000. Todellisuudessa määrä on paljon suurempi, sillä väki liikkuu paljon itsekseen, eikä tämä näy missään tilastoissa, puheenjohtaja Eino Anttila sanoo.

Anttila vetää Pälkäneellä yhdistyksen kuntosali- ja sauvakävelyporukoita. Sauvakävelyllä käydään kesäaikaan kerran viikossa, ja mukana on kymmenkunta kuntoilijaa, satoi tai paistoi.

– Viime kesänä käytiin 32 kertaa, ja kuntoilusuorituksia kertyi 255. Sää oli mitä oli. Monesti tarvottiin kaatosateessa.

Santaharjun kuntosalille eläkeläiset kokoontuivat viime vuonna 35 kertaa, ja kuntoilusuorituksia kertyi yhteensä 570.

Pälkäneen lisäksi yhdistyksellä on oma päiväsaikaan kokoontuma kuntosaliryhmä Luopioisten, Sahalahden ja Kuhmalahden kuntosaleilla.

– Kun Rautajärvelle saatiin oma sali, niin heti tuli puhetta, että pitäisikö sinnekin saada oma ryhmä.

Kylien kuntosaliryhmissä on tavallisesti mukana kymmenkunta harrastajaa.

– Luopioisten ryhmä on piristynyt, kun salille on saatu uusia laitteita.

Eri kylien kuntosaliporukoille on muotoutunut omat toimintatapansa.

– Meillä on tapana aloittaa kymmenen minuutin verryttelyjumpalla. Sen jälkeen tehdään peruslihaskuntoharjoituksia suurimmille lihasryhmille. Lopuksi on pieni venyttely. Yhteensä harjoitus kestää tunnin verran, Eino Anttila kertoo.

Taljalaitteet säästävät niveliä ja tekevät kuntoilusta turvallista, vaikkeivät kaikki enää olekaan aivan nuoruusvuosien kunnossa.

 

Boccia veti salin täyteen

Viime vuonna Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys aloitti uuden suosikkilajin, boccian. Petankkia muistuttava laji keräsi Luopioisten liikuntahallille parhaimmillaan reilusti yli 30 heittäjää.

– Vaikka liikuntahallille mahtuu kaksi kenttää vierekkäin, niin heittovuoroa joutuu väkisinkin odottelemaan. Mutta se ei ole vaarallista, sillä silloin pääsee höpisemään kavereiden kanssa, Eino Anttila sanoo.

Sosiaalinen kanssakäyminen onkin korostetun tärkeää eläkeläisten kuntoporukoissa ja muussa toiminnassa. Harrastus tai retki tarjoaa hyvän syyn lähteä liikkeelle ja tavata muita.

Kuntosali- ja sauvakävelylenkin aktivoivat myös omatoimisille lenkeille. Kun pitää kunnostaan huolta myös itsekseen, paikat eivät tule kipeiksi kuntosalilla ja muiden kanssa jaksaa lenkin paremmin.

Vuodenvaihteessa boccialle saatiin toinen vuoro Pälkäneen vanhainkodilta. Harjutuulen saliin mahtuu vain yksi kenttä.

 

Ukot tulevat naisten perässä

Eino Anttilan mielestä Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys oivalsi yhden tärkeän seikan heti alkumetreillään. Sen ansiosta väki on saatu hyvin liikkeelle ja toiminta laajentuu kaiken aikaa.

– Naiset ensin vaikka heikoille jäille, Anttila paljastaa yhdistyksen salaisuuden.

– Kun naiset saadaan liikkeelle, ukot tulevat kyllä perässä, hän nauraa.

Kunnat ovat perinteisesti järjestäneet monenlaista liikunta- ja kulttuuritoimintaa eläkeläisille. Aktiivisten eläkeläisjärjestöjen ansiosta Pälkäneellä ollaan pääsemässä kaikkien ikäluokkien kanssa samaan malliin: kunta huolehtii puitteista ja järjestöt toiminnasta.

Eläkeläisten toiminta niveltyy muiden kanssa hyvin, sillä se keskittyy päiväaikaan. Muut harrastusryhmät puolestaan tarvitsevat liikuntasaleja ja muita kokoontumistiloja iltaisin.

– Suuri osa tiloista on kuitenkin päivisin koulujen käytössä. Siksi mekin odotamme hartaasti liikuntahallia. Sen päivävuorot täyttyisivät varmasti nopeasti, Eino Anttila sanoo.

Eläkeläiset ovat vuosi vuodelta nuorempia. Eläkeliiton toimintaan tulee mukaan myös alle kuusikymppisiä.

– Helposti kuvitellaan, että kun ihmiset jäävät eläkkeelle, niin seuraava olotila on kiikkustuoli. Mutta liikuntaharrastus tulee säilyttää niin pitkään kuin virkeyttä suinkin riittää, Anttila sanoo.

Erityisen tärkeä yhdistys on muualta muuttaneille ikäihmisille.

– Kun lapsiperhe muuttaa paikkakunnalle, urheiluseura tai MLL:n paikallisyhdistys on tärkeä juurruttaja. Monet muuttavat seudulle myös viettämään eläkepäiviään. He tutustuvat uuteen asuinpaikkakuntaan ja toisiin ihmisiin eläkeläisjärjestön kautta.

 

Kylpyläretket ovat suosittuja

Eläkejärjestöjen ehkä perinteisintä toimintaa ovat retket. Ne ovat odotettuja ja suosittuja myös Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistyksessä.

Viime vuonna yhdistyksen väki retkeili muun muassa Pietarissa, Lehmirannassa ja Jämijärvellä. Kylpyläretkiä tehtiin syksyllä kaksi Saarenmaalle ja joulukuussa yksi Viimsiin.

– Kylpyläretkille saadaan nopeasti bussilastillinen osanottajia. Viron kylpyläretket ovat erityisen suosittuja, sillä hoidot, majoitus ja kaikki muu saadaan edulliseen pakettihintaan. Ja samalla tulee nähtyä muutakin, Eino Anttila sanoo.

Muutkin eläkeläisyhdistykset tietävät saman, ja Tallinnan kylpylät pyörivät pitkälti suomalais- ja venäläiseläkeläisten turvin. Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys suunnittelee seuraavaa kylpyläreissua huhtikuulle Pärnuun.

Retkien ja kuntoryhmien lisäksi yhdistyksen vuoteen mahtuu kokouksia, tansseja, konsertteja, vaelluksia ja kirkkopyhiä omalla kylällä ja lähitienoolla.

Monipuolisesti ja aktiivisesti toimivan yhdistyksen pyörittäminen alkaa olla puolipäivätyö. Eino Anttila onkin tyytyväinen, kun voi luovuttaa vetovastuun Markku Saarelalle, joka palaa puheenjohtajaksi vuoden tauon jälkeen.

– Me teimme ”Putinit” kun Markulla tuli täyteen sääntöjen sallimat vuodet puheenjohtajana, Anttila sanoo.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?