Pälkäneläisen Kaj Raiskion tohtorinväitöskirja Henkilöstön johtaminen Valkeakosken tehdasyhteisössä Rudolf ja Juuso Waldenin aikakaudella 1924–1969 tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa joulukuussa.
Teoksen kiinnostavuudesta kertoo se, että Valkeakosken kirjakauppa on ottanut sitä myyntiin, vaikka tutkimuksesta ei ole olemassa ”kansanversiota”, jollainen väitöskirjoista usein tehdään, jos niitä halutaan yleiseen myyntiin. Kirja on myös lainattavissa Pälkäneen kirjastosta.
Aihe on läheinen pälkäneläisille, sillä Valkeakosken tehtaat ovat aina työllistäneet myös naapurikuntien asukkaita.
Aikanaan Sääksmäen myllykylään kasvaneen teollisuusyhteisön elämänmeno on muutenkin tuttua monille pälkäneläissukupolville: Mallasveden vastarannalta on löytynyt työn lisäksi lähikaupunki palveluineen, ystäviä ja harrastusmahdollisuuksia. Valkeakosken sairaalassa moni pälkäneläinen on nähnyt ensi kertaa päivänvalon.
– Pälkäneläisenä aihe oli minulle tuttu ja puhutteleva. Tein vuonna 2003 valmistuneen pro gradu -työni Rudolf Waldenista, mutta silloin ei ollut vielä selvää ajatusta väitöskirjan teosta. Mutta kun minua pyydettiin jatko-opiskelijaksi Jyväskylän yliopistoon, aiheen jatkaminen tuntui luonnolliselta, Kaj Raiskio kertoo.
Hän on toiminut historian ja yhteiskuntaopin lehtorina Nokian Emäkosken koulussa syksystä 2005 asti. Tohtorintutkinto ei lyhyellä aikavälillä muuta hänen elämäntilannettaan mitenkään.
– Minä ja vaimoni olemme molemmat käyneet koulumme alakoulusta lukioon asti Pälkäneellä. Rakensimme tänne oman talon ja meillä on kaksi pientä lasta. Emme suunnittele lähtevämme minnekään eikä minulla ole aikomusta vaihtaa ammattia ainakaan tässä vaiheessa, hän kertoo.
Lähdeaineistoa yli tarpeen
Rudolf Walden ja hänen poikansa Juuso Walden hallitsivat Yhtyneitä Paperitehtaita yhteensä 45 vuotta. Sinä aikana teollisuusyhteisöt kaikilla
Yhtyneiden paikkakunnilla muokkautuivat lujassa tehdaspaternalistisessa johtajanotteessa, joka ylti työntekijöiden yksityiselämän ja ajatusmaailmankin muokkaamiseen.
Ehdoton oikeistolaisuus, isänmaallisuus ja uskollisuus työnantajaa kohtaan hallitsivat waldenilaista arvomaailmaa. Ote oli luja ja siihen liittyi myös pelolla hallitsemista.
– 1930-luvulla 75 prosenttia valkeakoskelaisista perheistä sai suoraan tai välillisesti elantonsa tehtaasta. Yhteisö oli siitä hyvin riippuvainen. Vaikka elettiin työläisyhteisössä, työväenliike oli lähes tukahdutettu. Edes luottamusmiehiä ei uskallettu ilmoittaa, ja jopa vappu oli Valkeakoskella eri aikaan kuin muualla: se oli siirretty keskikesään, Kaj Raiskio kertoo.
Väitöskirjaa laatiessaan tutkija kohtasi positiivisen ongelman siinä, että lähteistä oli runsauden pulaa.
– Jouduin karsimaan ja rajoittamaan materiaalia. Keskityin tehtaan henkilöstöjohtamiseen ja rajasin esimerkiksi kaupungin roolia rankasti pois. Silti alkuperäisestä käsikirjoituksesta jäi 250 sivua käyttämättä, Kaj Raiskio nauraa.
Tutkimus perustuu pelkästään arkistolähteisiin. Raiskio huomauttaa, että Waldenien aikakausi elää niin vahvasti ihmisten muistoissa ja mielikuvissa, että haastattelemalla ihmisiä saisi kokoon toisen kirjan aineistot.
