Liikuntaesteisille soveltuvista kulkuväylistä ja luiskista annetaan määräyksiä ja ohjeita Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F1. Mikäli Mikkolan Navetan ulkoluiskaa ryhdytään parantamaan (viittaus SHL:n kirjoituksiin 21. ja 24.1.), niin kehottaisin ennemmin tutustumaan F1:een kuin perustamaan kansalaisten ideariihtä asiaa puimaan. Vastoin määräyksiä ja vailla asiantuntemusta rakennetut luiskat ovat poikkeuksetta hankalakäyttöisiä ja vaarallisia.
F1:ssä kirjoitetaan muun muassa näin: ”Liikkumisesteiselle soveltuva kulkuväylä on pinnaltaan tasainen ja luistamaton sekä riittävän kova…” sekä ”Luiska saa olla kaltevuudeltaan enintään 8 % (1:12,5) ja pituudeltaan yhtäjaksoisena enintään kuusi metriä, jonka jälkeen kulkuväylällä edellytetään vaakasuoraa vähintään 2000 mm pituista välitasannetta. Ilman välitasanteita jatkuva luiska saa olla enintään 5 % (1:20) kalteva. Jos ulkotilassa olevaa luiskaa ei voida pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa, kaltevuutta vastaavasti loivennetaan.”
Hyvä luistamaton ulkoluiskamateriaali voisi olla esim. kuumasinkitty teräksinen hammasloviritilä, mikäli luiskaa ei olla rakentamassa suojeltuun arvorakennukseen. Maisemaan kauneimmin istuva loiva kulkuväylä tehdään mahdollisuuksien mukaan maastoa sopivasti muotoillen. Ammattimaisesti suunnitellun luiskan pinnassa ei tarvita erillisiä jarruttavia elementtejä, ja sitä pitkin myös tervejalkaisen on miellyttävä kulkea.
Salla Paakkunainen
Pälkäne
