Selvityshenkilöinä toimivat sairaanhoitopiirin Rauno Ihalainen, Tampereen kaupungin Taru Kuosmanen ja Seinäjoen terveyskeskuksen Tiina Perä esittelivät Pirkanmaan kuntien edustajille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistustauudistussuunnitelmia. Taustalla astelee Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia.
– Teemmekö karttapohjaisen ehdotuksen? Kyllä, sanoo selvityshenkilö Rauno Ihalainen.
Tulevaa sosiaali- ja terveysuudistusta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella selvittelevän Ihalaisen mukaan kyseistä karttapohjaa ei kuitenkaan ole vielä suinkaan piirretty, vaan suunnitelmissa halutaan aidosti kuunnella kuntien näkemyksiä.
Miten kunta aikoo tulevaisuudessa toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen? Miten rahoitus tulisi uudessa palvelurakenteessa järjestää?
Kunnilla on aikaa antaa vastauksia näihin kysymyksiin helmikuun 8. päivään asti.
Virallista lausuntoa ei ehditä tässä vaiheessa pyytää, mutta sellaisen antamiseen pitäisi olla mahdollisuus myöhemmin, kun neljän eri sairaanhoitopiirin alueella laadittavien selvitysten loppuraportit julkistetaan samanaikaisesti maaliskuun alussa.
Tiukkaa tekee
Vaikka aikataulu on tiukka, se ei silti anna kunnille mahdollisuutta saada samaan aikaan tutkittavaksi ja kommentoitavaksi sekä kuntarakenneuudistus- että sosiaali- ja terveysuudistussuunnitelmia.
Lähtökohtana on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilyy kunnilla. Ensisijaisesti järjestäjäksi tavoitellaan vahvaa peruskuntaa ja toissijaisesti yhteistoiminta-aluetta. Yhteisalueessa pyrkimyksenä on toimiminen vastuukunnan kautta, mutta kuntayhtymäkään ei ole poissuljettu.
Uuden, nykyistä laajemman perusterveydenhuollon hoitamiseen ollaan edellyttämässä vähintään noin 50 000–100 000 asukkaan väestöpohjaa. Lisäksi tarkastelun alle halutaan ottaa esimerkiksi talouden kestävyys, terveyskeskus- ja erikoislääkäreiden määrä per asukas, valtionosuudet asukasta kohden ja 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä. Henkilökunnan saatavuuskin nähdään suunnitelmissa jonkinlaisena ongelmana.
Uudet alueet ja järjestelmät haluttaisiin ministeriössä toimintaan vuoden 2015 alusta. Kahden vuoden siirtymäaikaa on kuitenkin väläytelty.
– Kyllähän suomalainen lakia noudattaa, kiertää selvityshenkilö Ihalainen kysymyksen kuntien innokkuudesta uusiin liitos- ja yhteistyökuvioihin.
Epäilevällä kannalla
Muiden muassa Kangasalan valtuuston puheenjohtajalle Raimo Kouhialle uudistuksen tiimoilta järjestetty kuulemistilaisuus Tampereella jätti hämmentyneen olon.
– Kyllä se sekavalta näyttää, hän toteaa.
Kouhia olisi toivonut kunnille annetun jo jonkinlaisia konkreettisia pohjaesityksiä tai -tietoja. Nyt lähes kaikki jää roikkumaan ilmaan: selkeimpiä linjauksia ovat siirtyminen nykyisestä kolmen toimintaportaan – perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja erikoisvastuualueen – mallista kaksiportaiseen järjestelmään ja kriittisten väkimääräpohjien määrittely 20 000, 50 000 ja 100 000 asukkaaseen.
– Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksen alueella on tällä hetkellä 38 000 asukasta, ja uskon että heitä aika hyvin ja järkevästi pystytään palvelemaan jatkossakin.
Myös Pälkäneellä suhtaudutaan suunnitelmiin epäillen.
– Kovin yleisellä tasolla liikutaan, ja vähiin se konkretia tässä jää, arvioi Pälkäneen kunnanjohtaja Esko Arasalo.
Hän ennakoi uudistussuunnitelmia koskevan Pälkäneen kunnan kannanoton jäävän yhtä lailla yleisluonteiseksi ja kokee, että kunnilla teetetään paljon työtä, jonka loppumerkityksestä tai arvosta ei ole takeita.
– Aikamoisia muutoksia näytetään tekevän ilman selvityksiä siitä, miten ne oikeasti vaikuttavat, Arasalo huolestuu.
Viimeisimmät kommentit