12 alakouluikäistä lasta luonnon helmassa. Muumitanssia, soitonopetusta ja leppoisaa oleskelua.
Onnistuu koti-Suomessakin, mutta kangasalalainen tuottaja-käsikirjoittaja-säveltäjä Heikki Mäenpää kutsuttiin moisen leirin vetäjäksi Japaniin asti viime syksynä. Tarkemmin sanottuna Tohokun seudulle, taannoisen tsunami- ja ydinvoimalaonnettomuuden alueelle.
Tammikuun alussa Mäenpää matkusti jälleen kerran nousevan auringon maahan, kun Japanin yleisradioyhtiö NHK televisioi leiriltä taltioidun tv-ohjelman Japanin lisäksi ympäri maailmaa.
– Tomorrow Beyond 3.11 -sarjan jaksoihin japanilaiset kutsuvat tunnettuja ihmisiä, jotka haluavat tehdä jotakin katastrofialueella asuvien ja vaihtelevissa määrin oirehtivien lasten sekä koko sen alueen hyvinvoinnin eteen. Sikäli ollaan kovassa seurassa, että kutsuttujen joukossa on ollut muun muassa Cindy Lauperin ja James Buttonin kaltaisia maailmantähtiä, Mäenpää naurahtaa.
– Leirikoulun muotoon käsikirjoitettu ohjelmajakso oli nimeltään Camping In Moominvalley. Muumi-hahmot ovat erittäin suosittuja Japanissa, ja minullahan on vanhana huuliharpistina jäänyt hieman päälle se Nuuskamuikkusen rooli.
Mäenpään mukaan suomalaisilla on tällä hetkellä eväät levittää kulttuuriviennin avulla eri puolille maailmaa muun muassa koulutus- ja hoiva-alan erityisosaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö onkin yksi Mäenpään yhteistyökumppaneista.
Muumeilua harjun kupeesta
Noin kymmenen vuoden sisällä Mäenpää on käynyt Japanissa niin monta kertaa, että tuskin muistaa itsekään. Lukkarinrakkaus saarivaltiota kohtaan muodostui aikanaan puhtaasti sattumalta, ja kiintymys on toki molemminpuolista.
Vuonna 2003 Mäenpää nimittäin tuotti mittavan Maakuntalaulun tarina -monimediateoksen tunnetusta Kesäpäivä Kangasalla -laulusta.
Japanin kansallistaiteilija Kaii Higashiyama oli matkoillaan laulun kuullut, ostanut jopa tuon laulun sisältäneen äänilevyn, ja kun japanilainen toimittajaryhmä saapui tekemään juttuja Suomesta, oli määrä löytää myös laulun tarinaa valottanut mies.
Löysiväthän toimittajat hänet. Kangasalan keskustan tuntumasta, Kuohunharjun kupeesta.
– Sattumaltahan nämä projektit tuntuivat alkavan. Myöhemmin on sitten tehty kovaa työtä, jotta onnellisten jatkumoiden todennäköisyys voi kasvaa. Vuonna 2005 ilmestyi Japanissa jo kirja, jossa Kangasala-laulukin oli tekstitetty japaniksi. Muumilaakson vein vuonna 2005 Maailmannäyttelyyn ja lauloin toki sielläkin Kangasala-laulun, Mäenpää kertoo.
– Vuonna 2009 sain Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden 90-vuotisjuhlavuonna tuotannoistani keisarillisen suosituskirjan. Harvinaisella ja erittäin arvostetulla asiakirjalla aukeaa ovia hyvinkin moneen paikkaan siellä maassa.
Eikä Japani ole ainoa kaukomaa, jonne Mäenpää vie kulttuurimme viestikapulaa. Vuonna 2010 Maailmannäyttely oli Kiinan Shanghaissa. Siellä Kangasalan mies oli Muumilaakso-tuotantoineen niin kovaa valuuttaa, että ryhmälle heltisi yli 23 000 tuotannon joukosta Suomen historian ensimmäinen Maailmannäyttelyn kulttuuripalkinto Tanssiva Muumilaakso -teoksella.
Tove Janssonin luoma Muumilaakso hahmoineen on ollut Mäenpäälle tärkeä inspiraation lähde jo 1980-luvulta saakka. Tuolloin mies esiintyi alkuperäisessä kotikaupungissaan Tampereella Nuuskamuikkusen roolissa itse säveltämässään teatterikappaleessa Kuka lohduttaisi Nyytiä. Tampereella taidemuseon Muumilaaksossa soivat puolestaan Mäenpään säveltämät musiikkimaisemat.
– Muumilaakson olemme vieneet kolmesti Amerikkaankin. Kiinalaisten yhdessä Matkailun edistämiskeskuksen ja Joulupukkisäätiön kanssa tuottamat Santa in China -esityksemme puolestaan keräsivät valtavia yleisömääriä tavarataloihin Kiinan suurkaupungeissa vuosina 2010 ja 2011. Tampereen kaupungin oppimisympäristöistä tehty videotuotanto taas vietiin viime keväänä Etelä-Koreaan ja syksyllä Yhdysvaltoihin.
Työtään Mäenpää tekee itsenäisessä tuotantoyhtiössä, jonka toimitusjohtajuutta hän hoitaa. Projekteihin tulee rahoitus joskus ministeriötasolta valtionhallinnosta, joskus yksityisiltä yrityksiltä, järjestöiltä tai kaupungeilta.
FinnFestin tiennäyttäjäksi
Mäenpään toimenkuva koostuu neljäsosan verran kameran edessä tai takana olemisesta. Suurin osa työstä on kuitenkin neuvotteluja ja matkustusta.
– Kulttuurivienti on vahvaa brändäämistä ja edellyttää paikallisten olojen tuntemista. Samalla tietysti suojellaan tekijänoikeuksia. Mieluiten toimin vastaavana crossmedia-tuottajana eli valmistelen kokonaisteoksen musiikkeineen kaikkineen, Mäenpää kuvailee.
Alun perin hän on koulutukseltaan luokanopettaja. Jo vuosia sitten musiikki, teatteri, tv- ja radiotyö sekä mediakasvatus ja tietotekniikka veivät mennessään.
– 1980-luvun puolivälissä lähdin mukaan oppimisympäristöjen ja opetusteknologian kehittämistyöhön. Tätä polkua olen kulkenut nykyiseen tehtävääni. Moni sanoo minun toimivan Suomen kulttuurilähettiläänä maailmalla, Mäenpää toteaa.
– Ulkomailla esittelen itseni olevan kotoisin puhelinjätti Nokian syntymäseudulta ja kerron, että Kangasala sekä koko Tampereen seutu ovat erittäin kaunista. Toivon löytäväni aina vain useampia ihmisiä, jotka ajattelevat samoin.
Jatkoa kansainvälisille ponnistuksille on luvassa, sillä Mäenpää on kutsuttu muun muassa vetämään juhannuksena Yhdysvaltain Michiganissa amerikan-suomalaisia yhteen kokoavaa FinnFest-suurtapahtumaa. Taiteellisena johtajana hän vastaa festivaalin ohjelman rakentumisesta.
Maailmalta kantautuu myös yhä vahvistuvia viestejä hänen nousemisestaan laajempaan tietoisuuteen lauluntekijänä ja näyttelijänä. Kotimaassakin tällä rintamalla tapahtuu, sillä kevään aikana Mäenpää pitää yhdessä teatteriohjaaja Anna-Liisa Tapion kanssa Tampereella kahvikonsertteja teemalla ”12 laulua”.
Jotta kulttuuri- ja mediaähky ei pääse yllättämään, Mäenpää suuntaa joka aamu sauvakävelylenkille tuulettamaan päätä.
– Se irrottaa tehokkaasti työasioista. Lisäksi tutkin paljon historiaa.