Pälkäne juhlii Kostianvirran taistelun juhlavuotta

Kostianvirran taistelu Ruotsin ja Venäjän joukkojen välillä käytiin vuonna 1713, eli tuosta Suuren Pohjan sodan ratkaisutaistelusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 300 vuotta. Taistelun seurauksena Ruotsi hävisi koko sodan, Ruotsin suurvalta-asema päättyi, venäläiset miehittivät Suomen ja alkoi raskas Isovihan aika, joka kesti aina vuoteen 1721, jolloin rauhan solmittiin osapuolten välillä.

Sota oli raskas, ja monia suomalaisia sotilaita kaatui. Isovihan aika kosketti merkittävästi myös siviiliväestöä. Monet lähtivät metsiin ja piilopirtteihin valloittajaa pakoon, ja monet niistä, jotka jäivät paikoilleen, joutuivat maksamaan siitä hengellään.

Sodalla oli kuitenkin kaikessa kauheudessaan myös kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia. Ruotsin menettäessä suurvalta-asemansa sen ote Suomesta heikkeni, ja tämä johti vajaan sadan vuoden kuluttua siihen, että Suomi liitettiin Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana. Kun toiset sata vuotta kului tuosta hetkestä, Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen jälkeen.

Isovihan ankeina vuosina saatiin aikaan jotain todella merkittävää ja hyvää nimenomaan Pälkäneellä. Daniel Medelplan kaiversi noina vuosina puulaattoihin aapisen, jonka merkitys Suomen kansan lukutaidon ja sivistyksen kannalta on ollut erittäin merkittävä.

 

Tänä vuonna Pälkäne juhlistaa Kostianvirran taistelun juhlavuotta erityisesti neljällä päätapahtumalla, joskin useita pienempiä tapahtumiakin on luvassa.

Pälkäneellä järjestetään heti alkuvuodesta juhlavuoteen liittyvä iso maanlaajuinen maanpuolustustapahtuma, kun valtakunnallisen veteraaniviikon päätapahtuma järjestetään Pälkäneellä.

Ensimmäinen Kostianvirran taistelun juhlavuoden päätapahtumista on muistomerkkialueen avajaistilaisuus, jota vietetään 9.6. Kostianvirran rannalla.

Pälkäne-viikkoa heinäkuun lopussa vietetään jo perinteeksi tulleella Kostia-tapahtumalla, jonka yhteydessä pidetään muun muassa koko valtakunnan tasolla kiinnostava Suuren Pohjan sodan seminaari.

Elokuun 23. päivä järjestetään Pälkäneellä Hämeen panssaripataljoonan valatilaisuus. Vuosi huipentuu lokakuun 6. päivä järjestettävään pääjuhlaan oheistapahtumineen.

Juhlavuosi on pyritty rakentamaan niin, että sen tapahtumat kiinnostaisivat kaikkia ikäryhmiä lapsia ja nuoria unohtamatta. Sen myötä meillä on mahdollisuus tehdä aikahyppy 300 vuoden takaisiin tapahtumiin, ja palata sitten taas onnellisesti tämän päivän turvallisiin ja kotoisiin oloihin.

Esko Arasalo
kunnanjohtaja

 

Kommentit (5)

  1. Aimo Lindfors

    Muistojuhlimisen arvoisesta, mielenkiintoisesta Kostianvirran taistelusta voidaan tehdä moniakin johtopäätelmiä. Eräs niistä kuuluu; miksei yhtäkään riikinruotsalaista joukkoa ollut omaa maataan puolustamassa. Epäkelpo komentaja Lybecker kylläkin sodan alussa. Sama toistuu muissakin sodissa. Suomalaisjoukot vetäytyvät Pohjanmaan kautta Ruotsin puolelle, ilman riikinruotsalaisten tukea. Lukuunottamatta kelvottomia komentajia, kuten Lewenhaupt, Klingspor, Cronstedt. Sotahistorian opetukset on pidettävä esillä, kun pohditaan RKP:n kielipolitiikan varjolla ns pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Yhteistyö tarkoittaisi yhteistyötä vain Ruotsin kanssa, koska Norja ja Tanska ovat jo ratkaisseet puolustuskysymyksensä Natoon liittymällä. Puolustusyhteistyö sotakokemusta vailla olevan Ruotsin kanssa olisi paluu 1700-1800 luvulle. Riikinruotsin armeijan apuun ei voida puolustustamme rakentaa. Yhteistyö merkitsisi vain Ruotsin puolustustarviketeollisuuden tukemista. Ja ruotsalaiset aseet ja tarvikkeet eivät alkuunkaan vastaa oman teollisuutemme tuotteita. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön perusajatus löytyy amiraali Ehrenswärdin hautakivestä Suomenlinnasta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?