Hälytykset: Sireenit ulvovat Pälkäneellä ja Kangasalla useita kertoja päivässä

Vilkkuautoilla pitää kiirettä

Niin palomiehillä kuin poliiseillakin riitti viime vuonna tehtäviä.

Pelastuslaitoksen yksiköt ampaisivat viime vuonna liikkeelle erilaisiin tehtäviin keskimäärin 32 kertaa vuorokaudessa. Kangasalla hälytystehtävien määrä kasvoi parillakymmenellä 590 hälytykseen, Pälkäneellä pelastuslaitos hälytettiin apuun 255 kertaa – kahdeksan kertaa useammin kuin edellisvuonna. Molemmissa kunnissa hälytyksen syynä olivat useimmin ensivastetehtävät, joiden jälkeen apua tarvittiin eniten liikenneonnettomuuksissa. Liikenneonnettomuudet työllistävät pelastuslaitosta kasvavissa määrin, koska palokunta hälytetään usein paikalle, vaikkei tilanteessa välitöntä vaaraa olisikaan.

Hälytystehtävien määrässä oli kasvua koko Pirkanmaalla: edellisvuoteen verrattuna tehtävien määrä kasvoi vajaalla 240:llä.

Tulipaloja kirjattiin Pirkanmaalla viime vuonna noin tuhat eli lähes 300 vähemmän kuin edellisvuonna. Pelastuslaitoksen mukaan yksi selitys vähenemiselle oli erityisesti maastopalojen määrän väheneminen neljäsosaan aiemmasta. Rakennuspalojen määrä nousi maakunnassa vuodesta 2011, mutta Pälkäneellä määrä pieneni tuntuvasti ja Kangasalla pysyttiin edellisvuoden tasolla.

Tahallaan sytytettyjen palojen määrä putosi puoleen, mutta ihmisen kädenjälki näkyi silti tilastoissa. Ihmisen toiminnasta aiheutuneita tulipaloja kirjattiin vajaa 460, koneen tai laitteen aiheuttamia noin 300, luonnonilmiöiden aiheuttamia 20 ja eläimen sytyttämiä paloja viisi. Palon syy jäi epäselväksi tai ainakin vaikeasti määriteltäväksi 200 tulipalossa.

Tulipaloissa menehtyi Pirkanmaalla viime vuonna yhdeksän ihmistä, joista yksi Kangasalla.

 

Selvitysaika venyy

Poliisissakaan ei tilastojen valossa ole istuskeltu asemalla tyhjän panttina. Pirkanmaan poliisilaitoksen tietoon tuli viime vuonna 70 900 rikosta. Vaikka määrä laski vajaalla seitsemällä prosentilla edellisvuodesta, laski rikosten selvitystaso puolellatoista prosentilla vajaaseen 79 prosenttiin. Lohdullisemmalta selvitystaso näyttää varsinaisena mittarina pidettyjen liikennerikokset huomioimatta jättävien rikoslakirikosten osalta: rikosten selviäminen oli Pirkanmaalla koko maata paremmalla tasolla. Liikennerikokset rajataan selvitystilastoista usein pois lähinnä siksi, että niissä tekijä on lähes aina poliisin tiedossa.

Poliisin mukaan suurin yksittäinen syy rikosten kokonaismäärän vähenemiseen Pirkanmaalla oli liikennerikkomusten tuntuva väheneminen, kun kameratolppavalvonnasta vastaavan liikenneturvakeskuksen resurssit kutistuivat aiemmasta.

Rikosten tutkinta-aika venyi neljällä vuorokaudella vuodesta 2011. Jos liikennerikoksia ei huomioida, rikoslakirikosten tutkinta-aika oli keskimäärin 89 vuorokautta.

Verkkokaupankäynnin kasvu näkyi petosten lisääntymisenä, mutta näpistysten määrä kääntyi laskuun edellisvuoteen verrattuna.

 

Paikalle nopeammin ja hitaammin

Poliisin hälytystehtävien määrä väheni Pirkanmaalla noin kolmella prosentilla. Silti poliisi sai hoidettavakseen noin 85 000 tehtävää vuoden aikana. Pälkäneellä määrä pysyi edellisvuosien tasolla noin 850 tehtävässä, Kangasalla jatkui hidas kasvu ja tehtäviä kertyi 4400 kappaletta.

Korkeimman kiireellisyyden, niin sanotun A-kiireellisyysluokan tehtävät vähenivät maakunnan trendin mukaisesti myös Pälkäneellä ja Kangasalla. Myös kiireellisyydeltään B-luokan tehtäviksi katsottujen lähtöjen määrä väheni, mutta kiireettömien tehtävien – kuten kuljetusten – määrä kasvoi Pirkanmaalla vajaalla 5000:llä.

Toimintavalmiuden eli paikalle pääsyyn kuluvan ajan osalta tilanne oli Pirkanmaalla viime vuonna kaksijakoinen. Kiireellisimmissä tehtävissä poliisi oli paikalla nopeammin kuin edellisvuonna, keskimäärin runsaassa yhdeksässä minuutissa. Tämä oli valtakunnan keskitasoa. Vähemmän kiireellisissä tehtävissä pirkanmaalaiset saivat kuitenkin odottaa poliisia yli kaksi minuuttia pidempään kuin koko maassa keskimäärin eli noin 20 minuuttia. Poliisilaitoksen mukaan yhtenä syynä tälle ovat pitkät ajomatkat.

Valtakunnallisesti poliisin tietoon tuli vähemmän rikoksia kuin edellisvuonna.

– Lähes kaikkien rikosnimikkeiden osalta kehitys oli samansuuntaista. Henkirikoksia oli vähemmän kuin kertaakaan 30 vuoteen, arvioi poliisiylijohtaja Mikko Paatero.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?