Laskiaissunnuntaina oli kirkkomme saarnatekstinä kertomus sokeasta Bartimeus Timoteuksen pojasta. Hän sai näkönsä – ehkä muutakin – uskon kautta uuden suunnan elämälleen. Mutta miksi Jeesus kysyy mieheltä: ”Mitä tahdot, että sinulle tekisin?” (Mark. 10:51)
Eikö Herra näe, että tämä kaikkien tuntema kerjäläinen on sokea? Hänet on pitänyt taluttaa parannettavaksi. Voi olla, että sillä matkalla hän on kompuroinutkin ihmisten seassa väkijoukossa.
Tässä valossa Jeesuksen kysymys saattaa tuntua merkilliseltä. Näin ei kuitenkaan mielestäni ole laita, vaan Hänen kysymyksillään on aina erityinen tarkoitus. Se on tarkoitettu yhtä lailla meille kuin kertomuksemme päähenkilölle.
Mitä siis sinä vastaisit tähän kysymykseen? Mihin tarvitset juuri nyt Hänen apuaan? Onko suurin huolenaiheesi talouteen, sairauteen, ihmissuhteisiin, syyllisyyteen vai johonkin muuhun liittyvä asia? Ihminen on kokonaisuus ja siten kaikki häneen liittyvät asiat liittyvät toisiinsa. On siis kysymys aina muustakin kuin vain ulkoisesta näkökyvystämme.
Sama kysymys koskettaa myös kirkkoamme. Siis mitä ”Kirkon Herra” saa tehdä kirkossamme?
Koska asiasta on runsaasti keskusteltu lehtien palstoilla, haluan esittää siitä myös oman näkökulmani. Mikä onkaan kansankirkkomme suurin ongelma? Mihin Vapahtaja ennen muuta tahtoisi kirkon toiminnassa vaikuttaa?
Onko se kirkon jäsenkadon pysäyttäminen ja sitä kautta taloudellinen riippumattomuus, parisuhdekysymykset vai naispappeus? Luetteloon voisi vielä lisätä loppumattomiin kysymyksiä oikeanlaisista tavoittavista työmuodoista, liturgiasta tai diakonian ja lähetyksen tarpeellisuudesta, teknomessuista jne.
Oikea kysymys kuitenkin taitaa olla: saako hädässä oleva ihminen kohdata kirkossa todellisen avun lähteen, Vapahtajan.
Kyse on pohjimmaltaan siitä, kuka on kirkon valtaistuimella. Onko se Hän, jolle on ”annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä”, vai joku muu ideologi, johtohahmo tai yleinen mielipide.
Eikö Kristus enää kykene johtamaan maan päällä taistelevaa kirkkoaan?
Luulen, että me tahdomme työntää Hänet, ”Elämän ruhtinaan”, pois paikaltaan ja anastaa valtakunnan itsellemme. Niin tehden rakennamme omia rakennelmiamme Hänen kirkkonsa tarvepuiksi. Näin tehdessämme ”kuninkaiden kuningas” joutuu siirtämään lampunjalkamme (seurakunnan vertauskuva) pois paikoiltaan.
Oikea vastaus kysymykseen: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle? on Bartimeuksen huuto: ”Jeesus Daavidin poika armahda minua (meitä)”. Siihen rukoukseen saa vastauksen ennemmin kuin osaa odottaa – näön lisäksi uuden suunnan elämälle. ”Saa näkösi sinun uskosi on sinut parantanut.” ( Luuk. 18:42-43 )
Minne Bartimeus sitten meni? Hän liittyi näkevänä Jeesuksen seuraajien joukkoon. Kutsu kuuluu yhä, niin uskon – meidänkin seurakunnassa.
(Kirkon tekstin osa oli Luuk:18:31-43. Käytin myös Markusta, koska siinä mainitaan kerjäläinen nimeltä.)
Seppo Lahtinen
eläkeseurakuntalainen