Penkkiurheilijat ja urheilutoimittajat intoilivat, kun ensi vuoden talviolympiaohjelmaan lisättiin uusi suomalainen menestyslaji: freestyle-laskijat kilpailevat Sotsissa ensimmäistä kertaa slopestyle-mitaleista.
Lauantaina urheiluruutu oli paikalla talven kovimmassa kotimaisessa kisassa Sappeessa. Lajin olympiastatus oli päällimmäisenä, kun toimittajat ryhtyivät haastattelemaa Finnish Openin toista kertaa peräkkäin voittanutta Antti Ollilaa. Rovaniemeläinen kertoi, etteivät olympialaiset kuulu hänen suunnitelmiinsa; suksitaituri haluaa laskea ilman säätöjä, rajoituksia ja olympiarenkaiden kahleita.
Samaan aikaan kun huippulaskijat kilpailivat Sappeessa, liiton väki tutustui Sotsin tulevaan olympianäyttämöön. Slopestylen suorituspaikoista ei saatu täyttä käsitystä, sillä lajissa ei kilpailtu lumen ja majapaikkojen puutteen vuoksi.
– Melkoista rakennustyömaata kaupunki vielä on. Tekemistä riittää, että kaikki saadaan ensi talveksi kuntoon, freestylen lajipäällikkö Timo Sallinen sanoo.
Kahtiajakautuneen lajin arki on lajipäällikölle tuttua. Vain osa huippulaskijoista saadaan mukaan seurojen ja liiton ryhmiin. Rinteiden kapinalliset sen sijaan haluavat treenata, laskea ja kuvata videoita itsekseen.
Huimapäistä akrobatiaa
Suomalaisilla penkkiurheilijoilla riittää slopestylessa vielä opiskelemista ennen ensi talven olympialaisilla. Muista uusista suksilajeista poiketen laji on välittänyt itsestään turhankin hillittyä mielikuvaa. Videoissa ja kuvissa temppuillaan suksien kanssa kaiteilla, vaikka todellisuudessa laji on kuin kolminkertainen mäkihyppykisa, jossa ei tavoitella hillittyä liitoa ja hallittua telemark-alastuloa, vaan hurjia korkeuksia sekä näyttäviä voltteja ja kierteitä. Ja osaan hyppyreistä lasketaan takaperin!
Laji on armoton, sillä kolmesta hyppyristä sekä kaiteista ja putkista pitää selvitä virheittä, jos aikoo saada laskustaan kunnon pisteet. Big air -kisassa voi onnistua tuurilla yhdessä hypyssä, mutta slopestylessä on selviydyttävä koko laskusta kunnialla.
Laji on vielä nuori, ja vuosi vuodelta nähdään hurjempia temppuja, kun pienestä pitäen temppusuksilla laskeneet taiturit tulevat mukaan kisoihin.
Sappeen kisan voittoa menestyksekkäästi puolustanut rovaniemeläinen Antti Ollilakin joutui edellisvuotta tiukemmalle.
– Tiesin, ettei ensimmäinen runini riittäisi voittoon, joten jouduin tekemään laskun jota olin säästellyt koko kilpailun ajan. Se meni niin kuin piti ja voitto heltisi juuri ja juuri, Ollila kommentoi kisan jälkeen.
Ensimmäisestä finaalilaskusta kovimmat pisteet kuittasi parin vuoden takainen maailmancup-voittaja Kalle Leinonen. Hänet jätettiin lopputuloksissa kolmanneksi, kun myös Otso Räisänen onnistui Ollilan tapaan parantamaan toisessa laskussaan.
Taso noussut myös naisissa
Finnish Open keräsi lähes 80 osanottajaa. Olosuhteet suosivat Sappeen kisatalven huipennusta ensi kertaa vuosiin. Edellistalvina laskijat, tuomarit ja yleisö ovat värjötelleet paukkupakkasessa ja viimassa. Nyt tapahtuma päästiin viemään läpi leudossa pakkaskelissä.
Dj ja selostajat takasivat letkeän tunnelman ja pitivät katsojat ajan tasalla. Huimapäät keräsivätkin hyppyreiden äärelle mukavasti laskettelijoita, kuvaajia ja muuta yleisöä.
Kärkikymmenikkö intoutui esittämään toinen toisiaan kovempia temppuja, ja voitto ratkesi vasta viimeisissä laskuissa. Myös naisten sarjassa taso on noussut, vaikka osanottajia onkin vielä vähänlaisesti mukana.
Naisten kisan voitti Wilma Löfgren ja avoimen sarjan Valentin Hänninen ennen Iisko Heiskasta ja Topi Kalliota.
Paikallisilla laskijoilla kova keskinäinen kisa
Paikalliset suksitaiturit kävivät Sappeen Finnish Openissa tiukan keskinäisen kisan, mutta kolmikosta kukaan ei selvinnyt lauantain finaalilaskuihin. Tampereen Eero Haukkala oli 13., Pälkäneen Ville Vuori 14. ja Kuusamossa nykyisin opiskeleva Kangasalan Joona Hakala 15.
– Perjantain karsintalaskut menivät ihan ok, mutta lauantain semifinaalin ensimmäinen lasku epäonnistui. En kuitenkaan ruvennut varmistelemaan toisella runilla, vaan tein sen mitä pitikin, Ville Vuori sanoo.
Hän uskoo, että finaalipaikka olisi ollut lähellä, jos ei olisi tehnyt pientä virhettä yhdessä hypyssä.
– En saanut suksesta otetta, ja se näkyi heti pisteissä.
Vuori tekee selvästi vaativampia temppuja kuin viime talvena. Siitä huolimatta Sappeen kisan sijoitus ei juuri kohentunut, sillä taso nousee vuosi vuodelta.
– Mukana oli entistä enemmän kovia laskijoita, jotka pyörivät neljään eri suuntaan ja tekevät yhä kovempia, isompia ja teknisempiä temppuja. Eikä se enää riitä, että vain heittelee temput, vaan ne pitäisi vielä tehdä tyylillä ja saada ne näyttämään helpoilta, Ville Vuori sanoo.
Kausi jatkuu keväällä Lapin kisoissa
Sappeen kisa oli kauden kovin kotimainen slopestylekisa. Euroopastakaan ei löydy montaa yhtä kovatasoista koitosta.
Ville Vuori teki viikko sitten ensimmäisen ulkomaan kisareissunsa Puolaan. Big air -kisassa oli jaossa Sappeeta isommat palkintorahat, mutta mukana ei silti ollut samanlaista joukkoa huippulaskijoita. Pälkäneläinen selvisi neljän parhaan laskijan superfinaaliin, mutta jäi niukasti kolmen kärjestä ja rahapalkinnoista.
Tällä ja ensi viikolla hiihtolomasesonki pitää hänet kotirinteissä.
– Kävin joulukuussa hiihdonopettajan kurssin ja olen pitänyt silloin tällöin tunteja Sappeessa. Hiihtolomaviikoilla töitä on vähän enemmän.
Pälkäneläislaskija valmistautui talveen muun muassa Nurmeksen vesihyppyrissä.
– Talvella olen päässyt siirtämään kesän aikana harjoitellut temput rinteeseen.
Vuori aikoo kiertää kisoja kevääseen saakka.
– SM-kisat ovat huhtikuun alussa Rukalla. Ja sen jälkeen Lapissa on vielä kaikenlaisia kauden päätöskisoja. Rukalla on kesämäki, josta pääsisi hyppäämään kesä–heinäkuulle saakka.
Aivan siihen saakka Vuori ei voi viihtyä rinteissä, sillä hän aloittaa kesällä armeijan Parolannummella.
– Tarkoitus olisi päästä siinä ohessa treenaamaan ja talvella kilpailemaan. Toivottavasti se onnistuu.