Monipuolisuus on valttia. Yksi Suomen menestyneimpiä taekwondokoja on sitä mieltä, että lasten ei pitäisi missään nimessä valita päälajiaan liian nuorena. Päinvastoin: mitä monipuolisempaa harjoittelu on, sen parempi.
– Taekwondo itsessään on sellainen laji, että se antaa hyvän pohjan todella moneen lajiin. Ja toisin päin, monipuolisesti liikuntaa harrastanut nuori ehtii oppia taekwondon saloja vielä hieman myöhemmälläkin iällä. Itse aloitin taekwondon 14-vuotiaana, joten myöhemminkin aloittava saattaa hyvin ehtiä vielä pitkällekin, viikonloppuna Kuhmalahdella vieraillut Teemu Heino sanoo.
Kaksi EM-pronssia, yhden EM-hopean ja Ateenan olympialaisissa vuonna 2004 sijoille 9-16 sijoittunut Heino opasti perjantaina ja lauantaina Kuhmalahden Kisan taekwondoväkeä Pentosalissa. Hän kertoo kiertävänsä mielellään tämänkaltaisissa tapahtumissa.
– On mukava jakaa omia oppejaan eteenpäin. Kuhmalahdelle tulin, kun Lappalaisen Esa minua tänne pyysi. Vierailu on ollut suunnitteilla jo pitkään, mutta nyt saimme aikataulut ja muut kuviot soviteltua mukavasti yhteen.
Kisalaisten otteluleirille osallistuivat mahdollisuuksiensa mukaan kaikki seuran viitisenkymmentä aktiivijäsentä. Leirillä kaikki harjoittelivat yhdessä, ja ikähaitari oli kuudesta vuodesta viiteenkymmeneenkuuteen vuoteen.
– Tämä on yksi taekwondon parhaita puolia. Kaikki voivat harjoitella tiettyyn rajaan asti yhdessä ikään tai taitotasoon katsomatta. Joissakin harjoitteissa aikuinen toki vaatii harjoitusparikseen aikuista ja lapsi lasta, mutta näissä tilanteissa sitten vain jaamme harrastajat sopiviin ryhmiin tai sopiviksi pareiksi, Kisan taekwondo-ohjaaja Esa Lappalainen kertoo.
Viikonlopun aikana käytiin Heinon johdolla läpi ottelun perusasioita, esimerkiksi etäisyyksiä, potkuja ja iskuja.
Ura katkolla?
Teemu Heinolle kevät on suurten ratkaisujen aikaa. Viime syksynä operoitu nivunen on parantumassa, mutta täydessä kunnossa se ei vielä ole. Ensimmäistä kertaa 36-vuotiaan urheilijan mielessä onkin käynyt pitkän urheilu-uran lopettaminen.
– Jos en pysty treenaamaan ja kilpailemaan sataprosenttisilla tehoilla, ei ole mitään järkeä lähteä maailmalle kisaamaan. Kevään kuluessa teen ratkaisuni uran jatkamisesta tai lopettamisesta sen mukaan, miltä nivunen alkaa tuntua, Vantaalla asuva Heino sanoo.
Kotimaan kilpailuissa raskaassa sarjassa otteleva Heino voisi vielä kuvitella kisaavansa hieman puolikuntoisena, mutta maailmalla menestystä on turha odottaa, ellei kunto ole täysin kohdillaan. Neljätoistakertainen Suomen mestari toteaa, että taekwondo elää Suomessa pientä nousukautta, ja laji alkaa olla tuttu jo pienemmilläkin paikkakunnilla. Harrastajamäärät ovat lajille kuin lajille siinä mielessä tärkeitä, että mikäli haetaan menestystä, lajilla pitää olla tietty harrastajapohja, jossa lahjakkuuksia pääsee syntymään.
– Pääsy olympialajiksi teki taekwondolle hyvää, kun näkyvyys parani ja taloudellista tukea tuli lisää. Suomessa on kuitenkin edelleen yksi iso ongelma eli se, että lajia ei harrasteta Pohjois-Suomessa. Taekwondon harrastajia on oikeastaan vain Vaasasta etelään päin. Jotta laji pääsisi yleistymään pohjoisessakin, pitäisi jonkun aktiivisen taekwondovalmentajan muuttaa sinne, mutta tiedossani ei ole, että näin olisi lähiaikoina käymässä, Heino harmittelee.
Myös taustavaikuttajana
Teemu Heino edusti vuodenvaihteeseen asti urheilijoita Suomen Olympiakomitean urheilijavaliokunnassa. Hän ehti istua valiokunnassa kahden toimikauden eli kahdeksan vuoden ajan.
Heino kertoo olleensa aina kiinnostunut urheilusta yleensäkin, ja kun hänelle tarjottiin vuonna 2004 mahdollisuutta lähteä mukaan, hän lähti epäröimättä mukaan äänestykseen.
– Työ oli mielenkiintoista. Nyt kun se vuodenvaihteessa loppui, pääsin jäseneksi Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian hallitukseen.
Heinon aika kuluu myös oman seuran pyörittämisessä. Mies perusti oman taekwondoseuran vuonna 2011. Seuran perustamiseen oli varsin käytännönläheinen syy. Helsingin taekwondoharrastajilta oli mennä harjoitustilat alta, ja ainut keino päästä harjoittelemaan hyvissä tiloissa oli oman seuran perustaminen.
– Nyt meillä on Taekwondourheilijat 2011 -nimisen seuran alla hyvät harjoitustilat Vihdin tien ja Kehä 1:n risteyksessä, Heino mainitsee.
Koko perheen harrastus
Pentosalissa Heinon oppeja kuunteli esimerkiksi Vuorisen perhe Kuhmalahdelta. Taekwondo on koko perheen yhteinen harrastus. Lapset Milla, 14, Mikko, 10, ja Arttu, 6, aloittivat taekwondon pari vuotta sitten eli heti kun harrastusryhmät alkoivat Kuhmalahdella pyöriä. Isä-Pasi seurasi pian perästä ja äiti-Sannakin päätyi lajin pariin viime syksynä.
– Tämä on mukava laji. Taekwondo on urheilullista ja siinä pääsee purkamaan energiaansa, Milla Vuorinen miettii.
– Ja paikat sekä lihakset pysyvät kunnossa, Sanna Vuorinen lisää.
Kuhmalahdella onkin satsattu taekwondoon nimenomaan perheiden yhteisenä harjoitusmuotona. Esa Lappalainen toteaa, että tämä on pienellä paikkakunnalla ainoa mahdollinen ja järkevä harjoittelumuoto.
– Osa käy harjoituksissa ylläpitääkseen kuntoaan, ja osa etenee kilpailuihin ja vyökokeisiin asti. Kilpaileminen ei meillä ole millään muotoa pakollista, vaan jokainen saa harrastaa lajia siten kuin itse parhaiten näkee, Lappalainen kertoo.
Tuomo Myllö Sahalahdelta aloitti taekwondon viime syksynä. Ensin lajista innostuivat perheen 10-vuotiaat kaksostytöt Eeva ja Liisi sekä 12-vuotias Johannes. Isä päätti aloittaa harrastuksen lastensa vanavedessä.
– Olemme tykänneet lajista kaikki. Vanhankin paikat alkavat pikkuhiljaa vertyä vuosien tauon jälkeen, Tuomo Myllö naurahtaa.
