Vapaaehtoistyön koordinaattori Kirsi-Leena Jaatisen puhelin soi. Puhelun jälkeen Jaatinen hymyilee pitkään.
– Saimme juuri uuden vapaaehtoisen listoillemme. Iso osa vapaaehtoisistamme on eläkeläisiä, mutta tämä soittaja oli nuori. Ja vain muutama päivä sitten saimme uuden toimijan Kuhmalahdelta, Jaatinen iloitsee.
Kangasalan palvelutalosäätiölle työskentelevän Jaatisen mukaan vapaaehtoistyön tekeminen on lisääntynyt viime aikoina nuorten keskuudessa.
– Monet nuorista ovat mukana vain jonkin aikaa, toiset pidempään. Muutoinkin nykyään sitoudutaan helpommin lyhytkestoisiin tehtäviin, kuin vaikkapa ystäväksi ryhtymiseen.
– Olen tietenkin kiitollinen kaikesta avusta, jota vapaaehtoisilta saadaan. He ovat jokainen kultaa, ja heistä pyrimme pitämään kaikin puolin hyvää huolta.
Ystäviä ympäri kuntaa
Koordinaattorin työ on vain osa Jaatisen työtä. Vapaaehtoisten välittämisen, kouluttamisen ja työnohjaamisen lisäksi Jaatinen toimii ohjaajana palvelutalo Jalmarin Kodolla.
Kangasalan kunnalla on jo vuosien ajan ollut ostopalvelusopimus SPR:n Kangasalan osaston kanssa.
– Meillä on onni, että kunta kustantaa tällaista toimintaa. Pääasiassahan vapaaehtoisia välittävät erilaiset yhdistykset ja järjestöt, kuten Suomen Punainen Risti, jolla on ystävätoimintaa monessa kunnassa.
Tällä hetkellä vapaaehtoistyöntekijöitä on listoilla 112. Heistä naisia on 95 ja miehiä 17. Vapaaehtoisia on ympäri kuntaa, aina Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta saakka.
– Yritän aina katsoa niin, että auttaja ja avustettava asuvat lähekkäin, sillä tästä ei ole tarkoitus tulla kenellekään ylimääräisiä kuluja. Ystäväpareiksi valikoin pääasiassa samaa sukupuolta olevia.
Tanssia ja virkistyshetkiä
Vapaaehtoiset työskentelevät Jalmarin Kodolla, Rekola-kodolla, Pentorinteen vanhainkodilla, Maijalan palvelutalossa, Sylviannassa, Linnea kodissa ja terveyskeskuksella.
Vapaaehtoinen voi olla mukana juuri sellaisessa toiminnassa kuin itselle sopii. Voi toimia ystävänä, ulkoilutus- tai saattoapuna, juttuseurana, tanssittaa asukkaita sukkatansseissa tai vetää erilaisia virkistyshetkiä.
– Nimenomaan sitä haluan korostaa, ettei vapaaehtoistoiminnan kanssa tarvitse olla naimisissa. Osallistua saa silloin kun itselle sopii, Jaatinen muistuttaa.
Apua perunan istutukseen
Ystäväpyyntöjä Jaatiselle tulee omaisten, kotipalvelun tai ystävän tarpeessa olevan itsensä kautta. Viime vuonna pyyntöjä tuli 185, joista jokaiseen pystyttiin vastaamaan. Tällä hetkellä jonossa on joitakin pyyntöjä.
– Pääasiassa välitämme ystäviä itsenäisesti asuville yksinäisille vanhuksille. Laitoksissa jokaisen ympärillä on ihmisiä. Laitostenkin pyyntöihin toki vastaan, mutta pääpaino on yksin asuvissa.
Jaatinen muistuttaa, että vapaaehtoisystävän työnsarkaa ei ole kodinhoitajana toimiminen, vaan esimerkiksi seurusteleminen ja ulkoileminen.
Paljon on apua ihan pienistä asioista. Kuten silloin, kun eräs mummu soitti Jaatiselle ja kysyi, löytyisikö jotakuta avuksi perunan istutukseen. Ja löytyihän sitä: seuraavana kesänä mummu sai nostaa oman maan pottuja.
– Yksi vapaaehtoinen puolestaan käy joka toinen viikko erään näkövammaisen rouvan kanssa uimassa, ja toinen ystäväpari reissaa kerran kuussa Tampereelle syömään, Jaatinen havainnollistaa ystävänä toimimista.
Myös vapaaehtoisista on pidettävä hyvää huolta. On rentouduttu Kuhmalahden rantasaunassa, teatterireissuilla ja järjestetty Ilo irti –jumppatuokioita, minkä lisäksi Jalmarin Kodolla järjestetään kerran kuussa yhteinen tapaaminen.
– Vapaaehtoiset ovat myös ystävystyneet keskenään, mikä lämmittää suuresti sydäntäni, Jaatinen hymyilee.
