Krista Riihelä tutkii luontoretkellä, näkyykö puissa jo silmuja. Kuhmalahden päiväkodin Joutsenet retkeilevät metsässä viikoittain.
Metsä on lapsille mieluisa retkikohde. Suurin energia purkautuu lapsista jo matkalla ja luonnossa jaksetaan keskittyä tarkkailutehtäviin.
Metsässä kuulostaa jo keväältä. Talitiaisten titityy kaikuu lumisessa maastossa ja jossain kauempana tikka rummuttaa puunrunkoa.
Aulikki Laine Luontokoulu Tikankontista kyykistyy maahan ja pian Aulikin eteen lumihankeen asettuu kymmenkunta tarkkaavaista kuulijaa. Kuhmalahden päiväkodin Joutsenten ryhmä on lähtenyt luontoretkelle oppimaan uusia asioita talvisesta luonnosta ja eläinten talvisista tavoista.
Viisivuotiaista päiväkotilaisista ja kuusivuotiaista päiväkodin esikoululaisista muodostuva ryhmä saa Aulikilta tehtävän. Tai oikeastaan tehtävän on lähettänyt kirjeen muodossa Naavaparta, joka haluaa, että lapset etsivät luonnosta eläinten jälkiä.
Ennen jälkijahtia katsellaan kuvakorteista eläinten tietoja ja painetaan mieleen, millaisia jälkiä mikäkin eläin jättää. Sitten on aika hajaantua kulkemaan talviseen luontoon.
Maalaisuus ei takaa luontosuhteen kehittymistä
Arttu Vuorisen tehtävä on etsiä metsästä oravan jälkiä.
Kuhmalahden päiväkotilaiset retkeilevät metsässä mielellään. Lasten innostus ja luonteva suhtautuminen metsässä liikkumiseen on Aulikki Laineen mielestä positiivinen asia.
– Ei ole enää mikään itsestäänselvyys, että maaseudulla asuville lapsille muodostuu hyvä luontosuhde, Laine kertoo.
Aulikki Laine Luontokoulu Tikankontista kertoo, mitä talvisesta luonnosta on tarkoitus löytää.
– Maalla on ihan mahdollista viettää elämää, jossa asutaan omakotitaloalueella, liikutaan autolla paikasta toiseen ja luonto jää etäiseksi. Ja päinvastoin, kaupungissa voi olla hyvinkin aktiivisia perheitä, jotka käyvät viikoittain luontoretkillä.
Aulikki Laine on kuluneen lukuvuoden aikana käynyt Kuhmalahden lisäksi Kangasalla Suoraman päiväkodissa pitämässä luontokoulua lapsille. Myös päiväkodin henkilökunta on saanut ohessa koulutusta ja tietoa siitä, miten kestävä kehitys voidaan huomioida varhaiskasvatuksessa.
Kuhmalahden päiväkodin lapset ovat tämän vuoden aikana tutkineet Aulikin johdolla jo sieniä ja hyönteisiä. Käytössä ovat olleet pääasiassa omat aistit.
Retkeily on viikoittaista puuhaa
Kuhmalahden päiväkotilaiset pääsevät metsään muulloinkin kuin luontokoulun yhteydessä. Luontopainotteisesta päiväkodista tehdään metsäretki joka viikko.
– Joutsenet retkeilevät joka viikko tänne Mustikan alueen metsään. Pienempien ryhmä eli neljävuotiaat ja sitä nuoremmat Kurjet käyvät puolestaan Kuhmalahden kirkon vieressä olevalla mäellä. Siihen pääsee helposti rattaiden tai kantorinkan avulla, ja alue on pienestä pinta-alasta huolimatta erittäin monimuotoinen, päiväkodinopettaja Tuula Virta kertoo.
Joutsenien retkipaikalle on päiväkodilta reilu kilometrin kävelymatka.
– Matkalla lapsista purkautuu suurin energia. Luonnossa vilkkaimmatkin lapset jaksavat sitten keskittyä ja rauhoittua, Virta kiittelee.
Mustikan metsäalue tarjoaa virikkeitä moneen puuhaan. Lapsille mieluisinta touhua on majan rakentaminen irtopuista ja omien seikkailuleikkien keksiminen.
– Joka kerta luontoretkellä ei tule tiedollista puolta, vaan annamme lasten myös leikkiä vapaasti. Kun metsäretkillä on vakiokohde, sinne menemistä ei tarvitse jännittää ja lapset pystyvät nauttimaan retkestä alusta asti.
Esikoulua käyvä Oona Volanen iloitsee uuden oppimisesta. Tuula Virta (taustalla) toimii Kuhmalahdella esikoulun opettajana.
Esiopetus siirtyi Kuhmalahdella kokonaan päiväkodille
Kuhmalahden alueella on annettu esiopetusta tämän lukuvuoden ajan pelkästään päiväkodilla. Aikaisemmin esikoulu toimi Pohjan koululla. Viime lukuvuoden ajan esikouluryhmä oli sekä päiväkodilla että Pohjan koululla, sillä esikouluikäisiä lapsia oli niin paljon, että heidät piti jakaa kahdeksi ryhmäksi.
Tänä lukuvuonna esiopetusta tarvitsevia on Kuhmalahdella vain kuusi. Ryhmä toimii kokonaisuudessa päiväkodilla, koska suurin osa esikoululaisista tarvitsee myös päivähoitoa.
– Varsinainen esikouluaika alkaa aamulla yhdeksältä ja päättyy iltapäivällä yhdeltä. Kokoonnumme aamulla aamupiiriin, josta jakaannumme viikko-ohjelman mukaisiin hommiin, esikoulun opettajana toimiva Tuula Virta kertoo.
Esikoululaisten kanssa samassa ryhmässä puuhailevat myös viisivuotiaat päiväkotilaiset. Koska ryhmässä on Virran lisäksi toinen työntekijä, ryhmät pystytään eriyttämään erilaisiin puuhiin.
Maanantaisin eskarissa pidetään liikuntapäivä ja tiistaisin perehdytään Pikkumetsän esiopetus -kirjan materiaaleihin. Keskiviikkoisin tehdään erilaisia taide- ja käsityöprojekteja ja torstaisin vietetään lelupäivää. Viikko päättyy perjantaisin luontoretkipäivään.
Tuula Virta kokee, että esikoulun siirtyminen päiväkodille on sujunut luontevasti, sillä paikka on suurimmalle osalle lapsista tuttu joko päivähoidon tai avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan ansiosta.
– Itse toivon, että pystyn eskariopettajana antamaan lapselle eväät, joiden avulla hän pärjää kouluun siirtyessään. En ajattele niinkään tiedollista puolta, vaan sitä, että lapsella on terve itsetunto. Sellainen ajattelutapa, että minä osaan ja pystyn oppimaan uutta.
Viimeisimmät kommentit