Tavase hankki imeytysalueita

Lebensraum

Jokainen Punamultalukossa käynyt tietää, millainen paratiisi vanhan ja uuden Lahdentien väliin jää. Syvän lukon pohjalle laskeuduttaessa siirrytään aivan toiseen maailmaan. Lahdentie kulkee kivenheiton päässä, mutta kaikki ihmisen äänet hiljenevät harjun reheviin seiniin. Kellot ja kalenterit katoavat, sillä lukko tuntuu olleen ikuisesti tällainen.

Viimeisten vuosien aikana Punamultalukkoon on alkanut ilmestyä ihmisen jälkiä, rautatatteja. Nyt alkaa paljastua, mitä hatulla suojatut tutkimusputket ovat enteilleet.

Tavase on vaatinut lykkäämään Punamultalukon suojelualueen rekisteröintiä, koska vesiyhtiö haluaa tehdä vesitehtaansa lukon laidalle. Vesiyhtiö on ajanut etujaan alueellisten ja valtakunnallisten ympäristöviranomaisten kautta. He saivat maanmittarin pistämään hankkeen jäihin, jotta vedenhankintayhtiö pääsisi valloittamaan osan suojelualueesta.

Myös Pälkäneellä on nähty, etteivät ympäristöviranomaiset ole luonnon, vaan kaverikonsulttien touhuaman vesitehtaan asialla.

Kun Tavasen suunnitelmat eivät toimineet Syrjänharjussa, vesitehdas ripoteltiin pitkin keskustan kaava-aluetta. Elintilaa ollaan valloittamassa keskustasta alueellisten ympäristöviranomaisten kanssa. Tavasen pyynnöstä ELY-keskus on siirtämässä pohjavesialueen reunaa Kostianvirtaan saakka.

”Lebensraum (elintilaa)”, meuhkasi Chaplin-viiksinen ukko 80 vuotta sitten Saksassa kansanjoukoille. Nykysuomessa rajoja siirtelevät viranomaiset.

Kangasala, Valkeakoski ja Akaa ovat irtaantumassa Tavasen. Myös Tampereen isokenkäiset ovat kertoneet, että hanke pistetään jäihin, kun tutkimukset on saatu valmiiksi.

Ei kuulosta kovin uskottavalta, kun samaan aikaan kaupungin pääosin omistama yhtiö tekee kaupungin kanssa sadan vuoden vuokrasopimuksen vesitehdasta varten. Sopimusteksti on sellainen, että siitä on yhtä vaikea päästä irti kuin koko yhtiöstä.

Tavase vastaisi tähän niin, että yhtiö ei ole tietoinen omistajanvaihdoksista, ja yhtiö jatkaa entiseen tapaan.