Täydennyspyyntö: ELY-keskus haluaa varmistua siitä, ettei tekopohjavesilaitos tuhoa Keiniänrannan ja Vehoniemenharjun Natura-alueita

Tavasen Natura-arviointi on puutteellinen

Pirkanmaan ELY-keskus pitää Tavasen Natura-arviontia puutteellisena. Alueellinen ympäristöviranomainen vaatii tarkennuksia sekä Pälkäneen että Kangasalan Natura-selvityksiin.

Pälkäneellä Tavase aikoo rakentaa tekopohjavesilaitoksen lähimmillään 160–170 metrin päähän Natura-suojellusta Keiniänrannan tervalepikosta. Kangasalla vedenhankintayhtiö puolestaan haluaisi tehdä osan imeytysalueista ja vedenottokaivoista Vehoniemenharjun Natura-alueille.

 

Imeytyskoe vähensi lepikon virtausta

Finnish Consulting Groupin biologi Jari Kärkkäinen (taustalla) teki Tavaselle Natura-arvoinnin. Se ei kelpaa alueelliselle ympäristöviranomaiselle. ELY-keskus haluaa lisää tietoa, jotta se voi olla varma, ettei Vehoniemenharjun ha Keiniänrannan Natura-alueet tuhoudu. Kuvassa etualalla Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela ja vedenhankintayhtiön konsultti Jukka Ikäheimo Pöyry Finlandilta.

ELY-keskus edellyttää Tavaselta parempaa mallinnusta, jolla varmistetaan, ettei Keiniänrannan tervalepikkoon purkautuvan veden määrä ja laatu muutu.

Tavasen imeytyskokeissa tervalepikon lähteiden virtaamat alenivat lähes puolella. Tekopohjaveden valmistus muuttaa myös veden laatua. Järviveden mukana harjuun päätyvä humus alentaa selvästi veden happipitoisuutta. Natura-arvioinnin Tavaselle laatinut biologi Jari Kärkkäinen arvioi, että happipitoisuuden aleneminen kaksinkertaistaa veden rauta- ja mangaanipitoisuudet.

Tavase aikoo pitää tervalepikkoon purkautuvan veden määrän ja laadun ennallaan yli-imeytyksellä. Keiniänrannan tuntumaan aiotaan imeyttää pohjavettä.

Pirkanmaan ELY-keskus haluaa lisätietoa Tavasen suunnittelemista lievennystoimista. ”ELY-keskuksen näkemyksen mukaan lievennystoimia ei ole Natura-arvioinnissa esitetty riittävällä tarkkuudella, jotta niiden toimivuudesta ja toteutuskelpoisuudesta voitaisiin varmistua”, ELY-keskus toteaa täydennyspyynnössään.

Ympäristöviranomaiset eivät ole vakuuttuneita siitä, että Tavase pystyisi hallitsemaan tervalepikon virtaamia ja vesitasetta. ELY-keskus pyytää tarkennuksia kaikista Natura-arviointiraportissa esitetyistä lieventämiskeinoista, muun muassa imeytysteknisistä ratkaisuista, yli-imeytyksestä ja laitoksen ajosta.

Tavase muutti suunnitelmiaan Pälkäneen tuotantoalueella, kun parin vuoden takaisissa lisätutkimuksissa kävi ilmi, ettei ampumaradan tuntumaan imeytetty vesi kulkeudukaan vanhainkodin viereen suunnitelluille kaivoille. Uudessa mallissa imeytysalueita ja kaivokenttiä on ripoteltu pitkin Syrjänharjua.

Kaikkia uusia alueita ei ole tutkittu, ja siksi laitoksesta tehty mallinnus ja simulaatio ovat epävarmoja. ELY-keskus vaatii Tavaselta selvitystä siitä, miten malli saadaan Keiniänrannan alueen osalta riittävän luotettavaksi.

ELY-keskuksen mielestä tekopohjavesilaitoksen vaikutuksia tervalepikkoon on vaikea arvioida, koska Tavase on tehnyt tutkimuksensa eri alueilla kuin mihin laitosta uusissa suunnitelmissa kaavaillaan. ”Vaikutusarvioinnin tarkkuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi tehdyt tutkimukset perustuvat vanhan suunnitelman mukaiseen toimintaan”, ELY-keskus toteaa.

 

Tuhoutuvan harjun osuutta vähätellään

Tavaselta kaivataan vakuuttavampaa selvitystä siitä, miten estetään sadetuksen aiheuttama lätäköityminen ja eroosio Natura-alueilla.

Kangasalan harjujen osalta Tavase vähättelee tekopohjavesilaitoksen alle jäävien Natura-alueiden määrää. Tuhoutuvan suojeluharjun prosenttiosuus on saatu pieneksi, kun Natura-alueiksi on laskettu myös sellaisia alueita, jotka eivät edusta harjumetsien luontotyyppiä. Natura-alueille rakennettavia teitä, putkilinjoja, kaivoja ja rakennuksia Tavase sen sijaan ei ole yksilöinyt.

Suojelualueiden pirstaloitumisen vaikutuksia ei ole arvioitu ja osa lukuarvoista on epäjohdonmukaisia. Tavaselta kaivataan tarkempaa ja yksiselitteisempää tietoa huolto- ja putkilinjoja kaivettaessa tarvittavasta työalueesta, sillä myös se tuhoaa suojeltua harjua.

ELY-keskus vaatii tarkennusta kaivoimeytyksen vaikutuksiin. ”Erikseen tulee kiinnittää huomiota mm. mahdollisesta kaivojen tukkeutumisesta aiheutuviin seurauksiin ja niiden lieventämiseen”, ELY-keskus toteaa täydennyspyynnössään.

Tavaselta pyydetään lisätietoa myös siitä, miten Natura-alueille rakennettavien sadetuskenttien lammikoitumista ja eroosiota estetään.

Natura-arviointi sisältyy vedenhankintayhtiön Aluehallintavirastolle jättämään lupahakemukseen. Aluehallintovirasto on pyytänyt Natura-arvioinnista Pirkanmaan ELY-keskuksen lausuntoa.

Tavasen uhkaamat Natura-alueet

Kangasalan Keisarinharju-Vehoniemenharju (268 hehtaaria)

Valtakunnallisesti arvokas harjualue ja valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohde. Suuri osa alueesta on luonnonsuojelualuetta.

Alueella on maan suurimpiin kuuluva suppakuoppa, Punamultalukko. Sen suojelu on keskeytetty Tavasen pyynnöstä, koska vedenhankintayhtiö haluaa rakentaa suojelualueelle imeytysalueita ja kaivokentän.

 

 

Pälkäneen Keiniänranta (27 hehtaaria)

Suomen edustavimpia tervaleppäkorpia, kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan.

Pohjavesivaikutus näkyy alueella luhtaisuutena ja lähteisyytenä.

Puusto on kookasta, lehtipuuvaltaista ja luonnontilaista.

Tervaleppä on paikoin valtapuuna, ja suurimmat tervalepät ovat läpimitaltaan 30–35-senttisiä.

Tervalepikon huuhtelua

Tavase ripotteli imeytysalueet ja vedenottokaivot pitkin Syrjänharjua, kun lisätutkimukset osoittivat, etteivät tekopohjavesiyhtiön alkuperäiset suunnitelmat toimi. Syynä on Taustialantien kohdalla kulkeva kalliokynnys, jonka vuoksi vesi ei kulje harjun uumenissa kuten Tavase oletti.

Pälkäneellä uusista suunnitelmista tyrmistyttiin. Tekopohjavesihankkeen suurin ongelma on se, että se tulisi niin lähelle kuntakeskusta ja Natura-suojeltua tervalepikkoa. Uudet suunnitelmat ovat tuomassa laitoksen entistä lähemmäs kriittisiä kohteita. Kaivoja kaivettaisiin melkein Nuijan ja Aapiskukon pihaan. Tervalepikkoon vesitehtaalta olisi matkaa vain reilut 150 metriä.

Tavase ilmoitti voivansa muuttaa jopa luonnonlakeja. Yhtiö vakuutti, että Pälkäneen vesitornin kohdalla vesi saadaan kulkemaan ylämäkeen. Todellisuudessa vesitehtailijatkaan eivät usko taikuuteen, sillä yhtiölle vallataan parhaillaan lisää puuhamaata imeytysalueiden alapuolelta: ELY-keskus on tekemässä lähes koko Pälkäneen keskustasta pohjavesialuetta.

 

Tavasen hatussa riittää vielä lisää kaneja. Yhtiön tuorein yllätys on kekseliäs Keiniänrannan huuhtomissuunnitelma.

Tekopohjavesilaitos ei saa muuttaa Natura-suojeltuun tervalepikkoon purkautuvan veden määrää eikä laatua. Imeytyskokeissa lähteiden virtaamat kuitenkin puolittuivat. Imeytettävän veden mukana harjuun joutuva humus muuttaisi veden happipitoisuutta. Vähähappinen vesi huuhtoisi harjusta ravinteita, ja veden rauta- ja mangaanipitoisuudet kaksinkertaistuisivat.

Tavase ratkaisi ongelman niin, että se siirsi imeytysalueensa ja kaivonsa entistä lähemmäs tervalepikkoa. Natura-arvioinnissa yhtiö kertoo imeyttävänsä aitoa pohjavettä tervalepikon tuntumaan niin, ettei lepikkoon purkautuvan veden määrä tai laatu muutu.

Jos sekään ei riitä, yhtiö kaiketi laskee letkulla vettä tervalepikon lähteisiin, jotta vesitehtailun vaikutukset eivät näy Natura-alueella.

Tavase ei ole kertonut, mistä se aikoo ostaa tervalepikon huuhtelemiseen käytettävän pohjaveden. Tavasella pohjavettä ei ole, koska se aikoo muuttaa harjun pohjavedet tekopohjavedeksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?