Laskennallinen arvio: Energiatodistus ei perustu myytävän tai vuokrattavan asunnon todelliseen energiankulutukseen

Myytävästä asunnosta vaaditaan kesästä alkaen energiatodistus

Vuoden 1980 jälkeen valmistuneiden asuntojen myyjiltä ja vuokraajilta vaaditaan energiatodistusta kesäkuusta alkaen. Ennen vuotta 1980 rakennetut pientalot tarvitsevat energiatodistuksen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä heinäkuusta 2017 alkaen.

Alle 50-neliöisistä pientaloista ei edellytetä energiatodistusta. Jos pientalon arvo on vähäinen, voidaan käyttää ”kevennettyä” energiatodistusta, eli todistuksen kirjoittajan ei tarvitse tulla kiinteistölle arvioimaan energian kulutusta.

Pientalon energiatehokkuutta voi parantaa lisäämällä lämmöneristystä.

Uusi laki energiatodistuksesta on synnyttänyt runsaasti vastustusta, koska laskennallinen arvio asunnon energiankulutuksesta ei perustu todelliseen energian kulutukseen. Laskelma ei ota huomioon asujan elintapoja. Sähkölämmitteisissä pientaloissa energian kulutus on arvioitu jopa kolme kertaa todellista kulutusta suuremmaksi.

Energiatodistuksen tarpeellisuutta perustellaan sillä, että kiinteistön omistaja voi parantaa pientalonsa energialukua uusimalla ikkunat, rakentamalla takan tai eristystä parantamalla. Nämä ovat kuitenkin erittäin kalliita ratkaisuja pelkästään sen vuoksi, että omasta kiinteistöstä tulisi energiatehokkaampi, luokitus nousisi E:stä D:ksi.

Energiatodistuksissa luokitukset ulottuvat A:sta G:hen.

 

Todistukselle kertyy hintaa 500–700 euroa

Suomesta löytyy muutamia satoja energiatodistuksen kirjoittajia. Heiltä vaaditaan vähimmillään työkokemusta rakennusten energiatehokkuuteen liittyvissä tehtävissä. Pätevöityä voi osallistumalla lyhyeen pätevyyskokeeseen.

On arvioitu, että energiatodistuksen kirjoittamiselle kertyy hintaa 500–700 euroa. Maantieteellisestä sijainnista riippuen todistus voi maksaa matka- ja päivärahakuluineen yli tuhat euroa.

Laskennalliseen energiatehokkuuden arvioon perustuva energiatodistus luo hämmennystä pientaloasukkaiden keskuudessa. Omakotiliitto olisi halunnut pitää energiatodistuksen vapaaehtoisena.

– Energiatodistus on yhteiskunnallisesti kallis ratkaisu, eikä motivoi energian säästämiseen. Kulutukseen perustuva todistus antaisi todenmukaisemman kuvan vanhan pientalon energiatehokkuudesta, vt. toiminnanjohtaja Juha Saarimäki Omakotiliitosta toteaa.

Moni sähkölämmitteisen pientalon omistaja pelkää, että asunnon arvo laskee, koska sähkölämmitteiselle pientalolle annetaan suurin haittakerroin. Suuri haittakerroin perustuu siihen, että loppuenergian tuottamiseen tarvitaan paljon luonnonvaroja. Talon todellisella energiankulutuksella ei ole haittakertoimen kanssa käytännössä mitään tekemistä; kerroin on yhtä suuri, vaikka pientalossa ei asuttaisi tai sitä ei lämmitettäisi päivääkään.

EU-direktiivi on tuonut pientalon omistajille energiatodistuksen ohella muitakin lakisääteisiä velvoitteita. Kokemukset kuntotarkastuksista eivät ole olleet yksinomaan myönteisiä. Tarkastuksilla on kikkailtu, eivätkä kuntotarkastajat ole ottaneet vastuuta.

Kuntoarvion kunnolliseen suorittamiseen tarvitaan muun muassa rakennus-, LVI- sekä sähkö- ja automaatiotekniikka-alojen asiantuntemusta. Kuntotarkastuksen suorittaa kuitenkin lähes aina yksi henkilö.

Ympäristöministeriö neuvoo teettämään pientalojen energiatodistus- ja kuntotarkastuksen samanaikaisesti.

Yksi kommentti

  1. Tarkentaisitteko?

    Tästä saa sen käsityksen, että kuntotarkastus olisi pakollinen. Mistä lähtien?

    ”EU-direktiivi on tuonut pientalon omistajille energiatodistuksen ohella muitakin lakisääteisiä velvoitteita. Kokemukset kuntotarkastuksista eivät ole olleet yksinomaan myönteisiä. Tarkastuksilla on kikkailtu, eivätkä kuntotarkastajat ole ottaneet vastuuta.”

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?