Pitkäjärven kunnostusyhdistys: Metsäbionergian käsittely- ja varastointilaitos huolettaa

Vanajaveden reitin suojelu alkaa Vuolijoen Pitkäjärveltä

Vesikasvien niittoa Pitkäjärvellä.

Järven suojelu ja kunnostus edellyttävät laajamittaista useiden tahojen yhteistyötä, muuten eivät suuretkaan ponnistelut voi johtaa parhaaseen lopputulokseen.

Vanajaveden – ja samalla myös koko Kokemäenjoen vesistön – latvavesillä sijaitsevan Pitkäjärven veden laatu ja puhtaus kiinnostaa Hämeenlinnassa vuonna 2011 aloittanutta Vanajavesikeskustakin, joka tähtää alueen jokien ja järvien kuntoon saamiseen sekä koko Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuuden vahvistamiseen.

– Kyse ei ole ainoastaan yhden järven suojelusta vaan kokonaisen vesistöreitin – Vanajan reitin – suojelemisesta. Näitä järviä ja jokia ei voida suojella hoitamatta samalla koko valuma-aluetta, sanoo Vanajavesikeskuksen projektisihteeri Heidi Kontio.

Kontio esittelee keskuksen toimintaa ja yhteistyömahdollisuuksia Aitoon VPK:n paloasemalla pääsiäislauantaina 30.3. kello 13 pidettävässä Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen kevätkokouksessa.

 

Tulevaisuus huolettaa

Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen hallitus

Vasta toista kokonaista toimintavuottaan aloittelevalla Pitkäjärven kunnostusyhdistyksellä on edessään aimo annos isoja haasteita, kun se yrittää löytää keinoja järven rehevöitymisen pysäyttämiseksi.

Monet Pitkäjärven ranta-asukkaista näkevät taivaanrannassa uusia synkkiä pilviä, kun järven keskeisimmälle valuma-alueelle suunniteltu laajamittainen metsäbionergian käsittely- ja varastointilaitos aikanaan aloittaa toimintansa. Useamman hehtaarin suuruisen kentän halki virtaa vuolas, ympäri vuoden avoinna oleva puro, joka tuo kestopäällysteisen kentän keräämät hulevedet tehokkaasti suoraan järveen – humukset ja ravinteet siinä mukana.

Metsäbionergian käsittelylaitoksen ympäristölupahakemus on parhaillaan Pälkäneen ympäristölautakunnan käsittelyssä. Pitkäjärven kunnostusyhdistys on jättänyt hankkeen johdosta lausunnon, jossa toivotaan, että hankkeelle olisi löydettävissä luontoa säästävä ratkaisu.

Aitoon hakekenttä

  • 2,2 hehtaarin haketuskenttää suunnitellaan Aitoosta Pitkäjärvelle johtavan Sarkastentien varteen 3,5 kilometrin päähän Aitoosta ja 1,5 kilometrin päähän Pitkäjärvestä
  • ampumaradan kohdalla sijaitseva haketuskenttä kasvaa nykyisin taimikkoa ja nuorta metsää
  • haketuskentälle tarvitaan ympäristölupa, koska sen rakentamisessa aiotaan käyttää teollisuuden sivutuotteita, muun muassa tuhkaa, kuonaa ja valimohiekkaa
  • Uusiomaa Oy testaa Aitoossa uutta menetelmää: teollisuuden sivutuotteet suljetaan routimattomaan ja kestopäällystettyyn kapseliin, jonka sisällä rakenteet pysyvät kuivana ja ehjänä
  • alueelle ajetaan viiden vuoden rakentamisvaiheen aikana enintään 35 000 tonnia tuhkaa, kuonaa, valimohiekkaa ja massajätettä Mondi Lohja Oy:n lämpölaitokselta ja Peiron Oy:n Kangasalan valimolta
  • rakentamisvaihe lisää liikennettä Miemolantiellä, Kankaantiellä ja Sarkastentiellä noin viidellä rekalla viikossa
  • 2,2 hehtaarin asvalttikentälle kertyy vuodessa noin 14 000 kuutiota vettä. Vedet ohjataan sorasuodattimien ja laskeutusaltaan kautta Pitkäjärveen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?