Eridomic nimenä jää pian historiaan

19.03.2013 14:08

Janne Mannisen työpäivät kuluvat palavereissa, hankesuunnittelussa, myyntityössä ja raportoinnissa. Sähköpostien läpi käyminen lohkaisee työajasta ison osan. ­

Janne Mannisen alkuajat Eridomicin johdossa ovat kuluneet pitkälti Pälkäneen tehtaan integroinnissa konsernin tavoille. Maailmanlaajuinen Stora Enso osti perheyritystaustaisen Eridomicin pari vuotta sitten. Konkreettisimmin muutos tulee näkymään pälkäneläisille maaliskuun loppuun mennessä, kun Eridomicin toimitilojen seinäkyltit vaihdetaan uusiin, ja Eridomic nimenä siirtyy historiaan. Jatkossa Kankaanmaalla sijaitsevaa tehdasta kutsutaan ”Stora Enson Building and Living -liiketoiminta-alueen Pälkäneen yksiköksi”. Juridisena yksikkönä Eridomic säilyy.

– Muutos helpottaa asiakkaitamme hahmottamaan toimintaamme ja palvelujamme paremmin. Ostimme kesällä tehtaan myös Hartolasta, ja sielläkin toimitaan jo nyt Stora Enson nimen alla. Vedän Pälkäneen yksikön lisäksi myös Hartolan tehdasta, ja keskeinen työsarkani onkin nyt näiden kahden yksikön yhteen laittaminen ja jouheva sulauttaminen osaksi Stora Ensoa.

Parhaillaan Pälkäneellä sertifioidaan laatujärjestelmiä. Myös henkilöstö- ja palkanlaskenta-asiat ovat siirtymässä Stora Enson Building and Living -liiketoiminta-alueen hoidettavaksi.

Eridomicin perustaja, pälkäneläinen Risto Lindholm siirtyi eläkkeelle viime lokakuussa. Lokakuuhun asti Manninen vieraili Pälkäneellä noin kerran kuukaudessa, mutta loppusyksystä alkaen hän on käynyt Kankaanmaalla noin kaksi kertaa viikossa. Hän ajaa Pälkäneelle Vantaalta, joten auto ja maantiet ovat tulleet hänelle viime aikoina tutuiksi, sillä hän matkaa myös Hartolaan noin kahdesti viikossa. Osan työstään Manninen tekee yhtiön Helsingin konttorilla.

– Liikkuva työ sopii minulle, mutta voi olla, että ajan kanssa se saattaa alkaa tuntua melko raskaalta. Matkat vievät päivittäin kuitenkin kolme tuntia aikaa, ja autossa tulee istuttua viikossa helposti sellaiset 13 tuntia, Manninen toteaa.

 

Lomautuksia alkuvuodesta

Pälkäneen yksikkö työllistää tällä hetkellä noin 35 henkilöä. Alkuvuosi on ollut tehtaalle, kuten monelle muullekin toimijalle, tiukka. Yrityksessä käytiin alkuvuodesta yhteistoimintaneuvottelut, joiden seurauksena neljäsosa eli alle kymmenen tuotannon työntekijää on ollut lomautettuna helmikuun loppupuolelta lähtien. Janne Manninen ennakoi, että lomautusten pituus tulee olemaan ennemmin viikkoja kuin kuukausia.

– Markkinatilanne näyttää nyt paljon paremmalta kuin vielä kuukausi sitten, hän huomauttaa.

Stora Enson vuositulos julkaistiin 18. helmikuuta. Konsernin palveluksessa on maailmanlaajuisesti noin 28 000 ihmistä, ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli 10,8 miljardia euroa. Yksittäisten yksiköiden tuloksia ei kerrota ulospäin, mutta Manninen mainitsee vuoden olleen Pälkäneellä kohtuullinen.

– Olemme hakeneet viime aikoina uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa juuri kaupunki- eli asuin- ja kerrostalorakentamisesta. Kehitystyöhön on tehty suuria investointeja, ja uudet alueet, joihin Pälkänekin kuuluu, ovat lähteneet mukavasti liikkeelle. Uskomme vahvasti, että olemme kasvu-uralla ja tavoitteemme on tuplata nykyinen volyymi. Kasvupotentiaalia on esimerkiksi puukerrostaloissa ja hoivakodeissa, joita tunnutaan rakentavan nyt kiihtyvällä vauhdilla, Manninen sanoo.

Stora Enson vuosittainen tuotantokapasiteetti on 5,2 miljoonaa tonnia kemiallista sellua, 12,1 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia, 1,3 miljardia neliömetriä aaltopahvia ja 6 miljoonaa kuutiometriä puutuotteita, josta 3 miljoonaa kuutiometriä on jatkojalosteita.

Puutuotteisiin keskittyneen Pälkäneen yksikön päätuote ovat erilaiset hallit, esimerkiksi kaupalliset tilat, sekä ristiinlaminoiduista massiivipuulevyistä eli CLT-levyistä tehdyt suurelementtikohteet.

– Joensuussa on valmistumassa pienkerrostaloja, joissa on 96 opiskelija-asuntoa. Talon elementit ovat lähtöisin Pälkäneeltä. Meillä on myös aiesopimus Saarijärvelle mahdollisesti rakennettavista senioriasunnoista. Mikäli hanke toteutuu, toimitamme nelikerroksiseen taloon tulevan CLT-elementteihin perustuvan rungon.

 

Tekniikkaa ja liikuntaa

Janne Manninen on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Hän on ollut Stora Enson palveluksessa kaikkiaan kymmenen vuotta, ensin Teknilliseltä korkeakoululta käsin projektihommissa ja viimeiset kuusi vuotta suoranaisesti yhtiön palkkalistoilla. Stora Ensolla hän toimi ensin kehitystehtävissä Puutuotteet-liiketoiminta-alueella. Nykyään hänen virallinen tittelinsä on aluejohtaja, jonka vastuulle kuuluu Rakentamisen Ratkaisut -liiketoiminta Pohjois-Euroopassa.

– Alan valinta ei aikoinaan ollut mikään itsestään selvyys, mutta olen kyllä aina ollut tekniikasta kiinnostunut. Tein paljon rakennushommia nuorena esimerkiksi kesätöissä, puutekniikkaa pääaineenaan ja rakentamista sivuaineenaan lukenut Manninen kertoo.

Manninen asuu perheineen Vantaalla. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme kouluikäistä lasta sekä koira.

Vapaa-ajallaan Manninen kuntoilee mielellään. Talvisin ohjelmassa on hiihtoa ja kesällä lenkkeilyä. Liikunta antaa hyvää vastapainoa työhön, ja lenkkipolulla päivän kiireet unohtuvat tai ainakin työntyvät taka-alalle. Mies kertoo juoksevansa maratonin kerran vuodessa, mikä antaa lisäpotkua harjoitteluun.

– Meillä on muutaman hengen kaveriporukka, ja kierrämme yhdessä maratoneja. Olemme olleet maratonmatkalla esimerkiksi Nizzassa, Venetsiassa, Amsterdamissa ja Tukholmassa, hän kertoo.