Polkupyörä, reisiveivi, kaksipyöräinen ja fillari. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kukapa ei muistaisi lapsuudestaan niitä ensimmäisiä kevään lämpimiä päiviä, kun oli aika kaivaa polkupyörä esiin varastosta. Ensimmäiset polkaisut vähän jännittivät mutta veivät kuitenkin kutkuttavasti kohti kesää. Aika moni on varmaankin nuoruudessaan jättänyt pyöränsä tanssilavan tai yökerhon seinää vasten, jolloin kyyti myös valomerkin jälkeen on ollut omissa käsissä. Työmatkapyöräilijät veivaavat menemään parhaimmillaan läpi vuoden, talven pakkasista pahemmin välittämättä.
Mobilian tämän vuoden teemanäyttely pureutuu kaksipyöräisten historiaan Suomessa. Esillä on polkupyörien lisäksi moottoripyöriä ja mopoja. Näytteillä on kaikkiaan toistasataa kaksipyöräistä menopeliä eri vuosikymmeniltä.
Polkupyörät ja moottoripyörät tulivat maahamme jo 1800-luvun puolella. Ilmarenkaiden ja ketjuvedon yleistyminen sai polkupyörän suosion kasvamaan nopeasti 1890-luvulla.
Moottoripyörää käytettiin 1920-luvulta lähtien arjen hyötyajoissa. 1950-luku oli kaksipyöräisten kulta-aikaa. Kaksipyöräiset olivat arjessa korvaamaton apu.Polkupyörä oli käytössä kenellä tahansa, joka sillä vain halusi ajaa. Moottoripyörillä puolestaan ei ole koskaan ollut niin näkyvää roolia suomalaisessa liikenteessä kuin tuolloin. Myös vuosikymmenen menestysuutuus mopo ilmestyi markkinoille.
Näyttelyssä on mukana muutama pyörä, joiden päälle saa kiivetä ja kokea omin aistein, miltä moottoripyörän selässä istuminen tuntuu. Kuntopyöränkin polkeminen on mahdollista.
Näyttely painottuu pyörien arkikäytölle, mutta mukana on myös kilpapolkupyöriä ja -moottoripyöriä sekä poliisin ja armeijan käytössä olleita pyöriä. Rakennelluille pyörille löytyy oma osastonsa.
Korkeapyöräisten maailmaan
Alkuaikojen polkupyörästä kehiteltiin 1860-luvun lopulla korkeapyöräinen suuremman vauhdin saavuttamiseksi. Etupyörä kasvoi 48-60 tuumaan kuljettajan jalan pituudesta riippuen. Pyöräilijöitä oli vielä vähänlaisesti, mutta kuitenkin kaikista kansanluokista. Ilmarenkaat ja ketjuveto yleistyivät polkupyörissä 1890-luvulla, ja itse tehtyjen polkupyörien valmistaminen hiipui noin vuoteen 1910 mennessä.
Mobiliassa pääsee kuitenkin ihailemaan esimerkiksi vuoden 1886 mallin mukaisesti rakenneltua korkeapyöräistä. ”Reijonlainen” on polkupyöriin erikoistuneen Vanhat Velot ry:n jäsenten käsialaa. Vuonna 2006 rakennettu pyörä on jäljitelmä Reijo Lehtosen Englannista olevasta 1880-luvun polkupyörästä. Yhdistyksen jäsen Olli Lehto kertoo, että pyörä on rakennettu mahdollisuuksien mukaan käsityönä. Sen rakentamiseen on käytetty esimerkiksi hitsausputkea, huonekaluputkea ja vanhan Mossen jousta. Polkijan tien valaisemiseksi pyörään on kiinnitetty kynttilälamppu.
– Olemme rakentaneet vastaavanlaisia pyöriä neljätoista kappaletta, Lehto mainitsee.
Intohimoinen pyöräilymies lisää, että Suomessa on olemassa ainakin 800 eri merkkistä polkupyörää.
– Näin suuri merkkimäärä johtuu siitä, että jos vaikkapa kylän seppä kasasi pyörän kokoon eri osista, hän pisti valmiiseen pyörään oman merkkinsä, Lehto selventää.
Jopolla pääsee
Mobiliassa pääsee sukeltamaan myös Pohjoismaiden suosituimman polkupyörämallin, jopon historiaan. Jokaisen Polkupyörän tarina alkaa 1960-luvulta, jolloin Eero Helkamalla oli unelma. Hän halusi luoda polkupyörän, jolla voisivat ajaa kaikki ihmiset ikään, kokoon, sukupuoleen tai kukkaroon katsomatta. Syntyi jopo. Uutta oli se, että enää ei ollut erikseen miesten pyörää, naisten pyörää tai nuorten pyörää – oli vain värikäs ja rentoon kaupunkilaistyyliin liitetty jopo. Ensimmäisen sukupolven jopojenvalmistus lopetettiin vuonna 1974, mutta vuonna 2000 jopojen tuotanto aloitetaan uudelleen. Yhdeksän vuotta myöhemmin syntyi jopon kolmas sukupolvi, kun kolmivaihteinen jopo pääsi tuotantoon.
– Viime kesänä seurailin Kangasalla, kuinka jopot ovat nykyisin etenkin nuorten suosiossa. Nykyään pyöriä on paljon, minullakin yli 100 kappaletta. Vanhojen pyörien viehätys liittyy tekniikkaan ja kullekin ajalle ominaiseen insinöörintaitoon. Pyöräily on hieno harrastus ja mitä mukavin kuntoilumuoto. Mikäs sen parempaa kuin pyöräillä vaimon kanssa tandemilla Suomen kauniissa luonnossa ja turista samalla mukavia. Ei pyöräilyn kautta saavutettavia metsäpolkuja auton kyydistä pääse kokemaan, Olli Lehto hehkuttaa.
Yhteensä kolme näyttelyä
Mobiliassa aukesi viikonloppuna kaksi muutakin näyttelyä. Koneita tiellä -näyttelyyn on koottu esimerkkejä tiehöylistä 1900-luvun alkuvuosien hevosvetoisesta Talkoo – eli ”Ameriikan höylästä” oikeaan amerikkalaiseen Caterpillariin.
Tekniikan Maailman 60-vuotisjuhlanäyttelyssä on esillä lehden liikkuvalle poliisille eri juhlavuosina lahjoittamia poliisiautoja. Nähtävillä on vuonna 1978 poliisille lahjoitettu Dodge Aspen, vuonna 1988 lahjoitettu Audi 90 Quatro sekä vuonna 2003 lahjoitettu Jaguar S-type R.
Kahdella pyörällä ja Koneita tiellä -näyttelyt ovat avoinna 16.3.-30.11.2013. TM 60 vuotta -juhlanäyttely on avoinna 16.3.-31.10.2013.
