Tavasen alueet ja suojelualueet Punamultalukon ympärillä.
1. (punainen) imeytyskaivot
2. (punainen) sadetusimeytysalueet
3. (sininen) kaivokenttä
4. (vihreä) Punamultalukon suojelualue
5. (violetti) Tampereen kaupungilta vuokrattu alue

Vehoniemen Punamultalukko on maan suurimpia jääkauden muovaamia suppia. Ainutlaatuinen luontokohde kuuluu Natura 2000 -verkostoon osana Keisarinharjun–Vehoniemenharjun aluekokonaisuutta.

Vehoniemeläinen Martti Tiitola myi Punamultalukon suojelualueeksi vuonna 1996 eli ennen Suomen Natura-alueiden muodostamista. Punamultalukon luonnonsuojelualueen virallistaminen on kuitenkin odottanut 16 vuoden ajan.

Vuodesta 1998 alkaen Punamultalukko on ollut Metsähallituksen hallussa. Se on käsitellyt aluetta kuin suojelualuetta, mutta lain mukaan sen asema ei ole vielä yhtä vahva kuin säädösten piirissä olevan alueen.

Viime vuonna Punamultalukko päätettiin liittää Vehoniemenharjun suojelualueeseen. Tämä oli ensimmäinen kerta kun Metsähallitus käytti uudistetun luonnonsuojelulain suomaa mahdollisuutta.

– Oli yksinkertaisempaa liittää Punamultalukko olemassa olevaan suojelualueeseen kuin perustaa kokonaan uusi. Punamultalukko on samaa harju- ja Natura-aluetta kuin vanhakin suojelualue, eikä valtiolla ole tarkoitus hankkia alueelta enempää maita, erikoissuunnittelija Satu Kalpio Metsähallituksesta kertoo.

Toimituskokous pidettiin marraskuussa 2012. Kohta sen jälkeen Tavase otti yhteyttä Metsähallitukseen. Vedenhankintayhtiö hakee parhaillaan lupaa tekopohjavesilaitokselle, jonka imeytyskenttiä ja vedenottokaivoja tulisi myös suojelualueelle. Vesi kulkisi supan poikki, sillä yhtiö imeyttäisi Roineen järvivettä harjuun supan toisella reunalla ja pumppaisi sen ylös toisella reunalla.

Tekopohjavesihanke tuli Metsähallitukselle täytenä yllätyksenä.

– Meidän hallinnassamme on valtava määrä alueita eri puolella Suomea, emmekä millään voi olla tietoisia kaikista hankkeista, jollei niistä kerrota meille, Kalpio sanoo.

Valtion omistamaa Punamultalukkoa hallinnoiva Metsähallitus pääsi talven aikana antamaan ensimmäisen lausuntonsa Tavasen hankkeesta. Lausuntoa pyysi Aluehallintovirasto ELY-keskuksen esityksestä.

Aiemmin Metsähallitukselta ei ole pyydetty lausuntoja Tavasen lupaprosessista, eikä sille ole toimitettu tietoja Tavasen suunnitelmista.

Metsähallitus puolustaa Punamultalukkoa

Suojelualueeseen kohdistuvista tekopohjavesilaitossuunnitelmista kuultuaan Metsähallitus otti yhteyttä ELY-keskukseen ja ympäristöministeriöön.

– Tilanne oli meille täysin uusi, ja meidän piti kysyä ympäristöministeriöltä, miten meidän tulisi edetä. Ministeriö ohjeisti, että odotetaan Aluehallintovirastossa kesken oleva Tavasen lupakäsittely, Satu Kalpio kertoo.

Hän korostaa, ettei suojelua ole peruttu tai purettu.

– Metsähallitus ei voi päättää, että suojelu purettaisiin, vaan se on ministeriön ja aluehallintoviraston asia. Punamultalukko on myyty ja ostettu suojelualueeksi. Alue on uskottu meille suojelualueeksi, ja me pidämme sen puolia.

Aluehallintovirasto ratkaisee Tavasen lupahakemista käsitellessään, voiko vedenhankintayhtiö levittäytyä suojelualueelle. Jos esimerkiksi Pauli Kiurun (kok) tekemä eduskuntakysely ei muuta ympäristöministeriön linjausta, Punamultalukon suojelu etenee vasta lupakäsittelyn jälkeen.

Tavasen teettämä Natura-arviointi ei kelvannut Pirkanmaan ELY-keskukselle. Metsähallitus antaa parhaillaan omaa lausuntoaan Punamultalukon osalta. Suppa kuuluu Keisarinharjun–Vehoniemenharjun Natura-alueeseen.

– Alueen haltijana meiltä olisi kannattanut pyytää lausuntoa jo aiemmin, Satu Kalpio sanoo.

Hän ei tunne tarkemmin tekopohjavesihanketta, mutta epäilee, että imeytysalueiden ja kaivokenttien alle jäävien alueiden lisäksi vaarassa voisi olla Punamultalukon pohjalla oleva suppasuo.

– Noin maallikkona tuntuisi siltä, että suppasuo muuttuu, jos alueen läpi imeytetään iso vesimäärä.

Ensin hankitaan alueet, sitten laaditaan säädökset

Satu Kalpion mukaan ei ole poikkeuksellista, että suojelualueen virallistaminen vie Punamultalukon tapaan 16 vuotta.

– Suojelualueen virallinen perustaminen ottaa aikaa ja rahaa. Valtion omistuksessa on vielä paljon luonnonsuojelualueiksi perustamattomia alueita, joiden suojelusta on päätetty jo paljon aiemmin.

Pääosa noista alueista tullaan perustamaan uusina luonnonsuojelualueina, mutta osa tullaan liittämään aiemmin perustettuihin luonnonsuojelualueisiin, kuten Punamultalukon kohdalla on ollut tarkoituksena tehdä.

– Suojeluohjelmakohteiden hankinta on pääsääntöisesti valmistunut, ja ympäristöministeriö käynnistänyt ympäri Suomea säädösvalmisteluhankkeita, joissa alueita perustetaan eli rauhoitetaan säädöksillä.

Metsähallitus on usean vuoden ajan suojelualueiden kiinteistönmuodostuksia helpottaakseen suojelualueiden hallinnointia. Säädösvalmisteluita ja kiinteistönmuodostuksia tullaan tekemään vielä kymmenisen vuotta.

 Luonnonsuojelupiiri: Teollinen rakentaminen ei sovi suojelualueelle

Punamultalukkoa ei saa uhrata Tavaselle

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri toivoo ELY-keskukselle, Metsähallitukselle ja ympäristöministeriölle lähettämässään vetoomuksessa, että Punamultalukon suojeluprosessi saatetaan ripeästi loppuun.

Luonnonsuojelupiiri pitää erikoisena, että teollista toimintaa suojelualueelle suunnitteleva tekopohjavesifirma pystyy keskeyttämään suojelun virallistamisen.

– Tavase Oy haluaisi pilata suojeltuja luonnonarvoja ja käyttää luonnonsuojelualueita tekopohjavesilaitoksensa rakentamiseen, vaikka koko hanke on kaatumassa useiden kuntien vetäydyttyä siitä, sanoo Kangasalla asuva luonnonsuojelupiirin varapuheenjohtaja Jorma Mäntylä.

Luonnonsuojelupiirin mielestä luonnonsuojelualueen viralliselle perustamiselle ja siihen liittyvän maanmittaustoimituksen loppuun viemiselle ei ole esteitä.

– Vehoniemenharjun–Isokankaan alue ei sovellu tekopohjaveden tuotantoon eikä Pirkanmaalla ole tarvetta tekopohjavesiteknologian käyttöön. Maakunnan vesihuolto voidaan hoitaa nykyistä teknologiaa tehostamalla ja saneeraamalla huomattavasti vähäisemmin ympäristöhaitoin ja kustannuksin, Jorma Mäntylä huomauttaa.

Piiri muistuttaa, että teollinen rakentaminen, kuten tekopohjavesilaitos, ei voi tulla kysymykseen Natura 2000- ja muilla luonnonsuojelualueilla.