Tiesitkö, että niin kutsutussa ”kevyt”metwurstissa on 42 grammaa rasvaa sadassa grammassa tuotetta? Tai että hedelmätäysmehupurkissa on 45 sokeripalaa ja yhdessä muffinsissa kymmenen? Tai että ravintosuositusten mukaan ihmisen tulisi syödä joka päivä puoli kilogrammaa eli noin kuusi kourallista hedelmiä, kasviksia ja vihanneksia?
Muun muassa tällaisia tärppejä jakeli Kangasalan kunnan laillistettu ravitsemusterapeutti Hilpi Linjama viime viikolla Luopioisten Mikkolan Navetalla, jonne hän oli saapunut alustamaan nykyisistä ruokailusuosituksista.
Esillä Navetalla oli myös ruokavalintoja havainnollistava näyttely ja erilaisia testejä.
Pakettikokojen kasvu
– On selvä, että ruokailuvalintojen tekeminen on tullut entistä vaikeammaksi. Keskiverto ruokamarketissa on noin 10 000 ruokatuotetta, joista pitäisi valita mitä pistää suuhunsa, Linjama toteaa.
Muutosta on tapahtunut monessa muussakin asiassa kuin ruokatuotteiden määrässä. Linjama itse muistelee lapsena syöneensä kerrallaan askillisen karamellia.
– Tämän päivän karkkien ja muiden herkkujen pakettikoot ovat järisyttäviä. Esimerkiksi yhdestä isosta kaupan karkkipussista saa 1400 kilokaloria. Se on paljon, kun miettii, että esimerkiksi ikäihminen tai kevyttä työtä tekevä nainen tarvitsee päivässä 2000 kilokaloria.
Linjaman mukaan herkuttelu ylipäänsäkin on arkipäiväistynyt, ja herkkuja saatetaan hyvinkin syödä joka päivä.
– Oma lähtökohtani on, että syöminen saa olla nautinnollista. Ajattelen sen niin, että jos 80 prosenttia syömätottumuksista on kunnossa, niin sellaisen 20 prosenttia voi katsoa sormien läpi. Mutta myös terveellisestä ruoasta voi nauttia, Linjama muistuttaa.
Ne perusasiat
Kuidut, pehmeät rasvat, kasvikset. Ne ovat tyypilliset ravintoaineet, joiden puolesta monet ravitsemusasiantuntijat liputtavat.
Niin myös Hilpi Linjama.
– Kuitu on monien tutkimusten mukaan painonhallinnan ravintoaine numero yksi. Se on todella hyvä keino ylläpitää kylläisyyden tunnetta. Lisäksi kuidun on katsottu ehkäisevän monia syöpiä.
– Rasva-asioissa puolestaan rasvan määrällä ei ole niin suurta merkitystä kuin laadulla ja rasvojen suhteella. Päivän aikana syödystä rasvasta kaksi kolmasosaa tulisi olla niin kutsuttua pehmeää rasvaa.
Linjama myös muistuttaa, ettei ravinnon energiamäärällä ole välttämättä mitään tekemistä vatsan täyttymisen kanssa.
– Monet niin kutsutut epäterveelliset ruoat, kuten vaaleat kuiduttomat leivät, ja eritoten alkoholi, sisältävät kyllä paljon energiaa, mutta ihmistä ne eivät saa tuntemaan oloaan kylläiseksi.
On laajalti tiedettyä, että alkoholi nostaa verenpainetta ja sisältää paljon energiaa. Esimerkiksi kuuden pienen olutpullollisen kuluttamiseen pitää tehdä 16 kilometrin kävelylenkki.
Niin ikään iltasyöminen on monen suomalaisen kiro.
– Säännöllinen ruokaväli, Linjama toteaa, – siitä en koskaan väsy mainitsemasta. Kannattaa syödä kolmen tunnin välein ja panostaa kuidun määrään, niin ei illalla tule pakkomiellettä tyhjentää koko jääkaappia, Linjama kannustaa.
Testaa ravintotottumuksiasi: www.pienipaatospaivassa.fi
