Kiina on kiinnostanut minua lapsesta asti. Kiinnostus sai alkunsa tarinoista, joita minulle kerrottiin Kiinassa asuneista suomalaisista. Kun eteen tuli mahdollisuus lähteä vaihto-oppilaaksi, kohdemaa oli heti selvillä.
Matkasin Pekingiin viime vuoden heinäkuussa. Siihenastisesta elämästäni olin asunut 16 ensimmäistä vuotta Pälkäneellä ja viimeisimmän Tampereella opiskelemassa ilmaisutaitopainotteisessa lukiossa.
Täysin tuntemattomaan en vaihdon alkaessa suunnannut, sillä olin matkustellut kaksi viikkoa ympäri Kiinaa kesällä 2010. Silloin olin tykästynyt näkemistäni suurkaupungeista eniten Pekingiin.
Kohteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta
Olen asunut vaihtovuoden aikana neljässä eri isäntäperheessä. Nykyisessä olen ollut neljä kuukautta, ja tässä tulen luultavasti pysymään vaihdon loppuun asti. Perheeseen kuuluu isovanhempien ja vanhempien lisäksi poikkeuksellisesti kaksi lasta, 14-vuotias tyttö ja neljävuotias poika.
Olen kiinalaisessa 2000 oppilaan koulussa vaihto-oppilaiden omalla luokalla. Opettajamme ovat kiinalaisia, ja opetus tapahtuu osin englanniksi osin kiinaksi. Opiskelemme pääasiassa kiinankieltä ja kulttuuria.
Halusin Kiinaan vaihtoon tutustuakseni tähän valtavaan ja Suomeen verrattuna niin kovin erilaiseen maahan ja sen kulttuuriin. Halusin myös oppia mandariinikiinaa, jota osasin vain kaksi sanaa Suomesta lähtiessäni.
Ensimmäisen puolen vuoden aikana en oikeastaan päässyt pintaa syvemmälle kulttuurissa kielenoppimisen ollessa vasta alussa. Viime kuukausina olen oppinut tuntemaan ja ymmärtämään paikallisia tapoja paremmin.
Kiinan kulttuuri on kovin erilainen kuin Suomen. Kohteliaisuussäännöt poikkeavat erityisen paljon siitä, mihin Suomessa olemme tottuneet. Kiinalaiset ovat vieraanvaraisia ja ystävällisiä, mutteivät hienotunteisia.
Kiinassa ihmisellä ei ole juuri ollenkaan omaa yksityistä fyysistä tai henkistä tilaa.
Vanha historia ja uusi teknologia
Kiina on vastakohtien maa. On tuhansia vuosia vanha historia ja uusinta teknologiaa. On valtavat määrät köyhiä ja lännenkin median huomion herättäneitä superrikkaita.
Kiinassa eletään muutoksen aikaa. Maa on avautumassa, mutta vielä toistaiseksi kiinalaisten elämä on melko rajoitettua.
Vaihtovuottani on takana yhdeksän kuukautta ja edessä vielä reilut kaksi ennen kesäkuun Suomeen paluuta.
Yhdeksään kuukauteen on mahtunut niin naurua ja onnellisia hetkiä kuin koti-ikävää ja kulttuurishokkejakin.
Olen tavannut uusia ihmisiä, kerännyt muistoja ja oppinut valtavasti, enkä vähiten itsestäni.
Lähdin matkaan seikkailumielellä, ja se on todella ollut tarpeen. Erilaisten vaiheiden jälkeen olen sopeutunut ja kiintynyt elämääni täällä.
Kiina on kaukana unelmayhteiskunnasta, ja välillä täällä asuminen ahdistaakin. Kaikesta huolimatta Kiina on minulle rakas, kuin toinen kotimaa.
Aada Järvinen
