Menneen talven Lumia

19.04.2013 07:22

Joka kolmas kuukausi Suomessa on tapana moittia Nokiaa.

Tuo alun perin Tammerkosken rannalla käynnistynyt yritys kiertyi pääkaupunkiseudulle ja sieltä maapallomme kaikille mantereille. Nokialle se jätti padotun Kokemäenjoen reitin ja auton renkaat ja kumisaappaat.

Nokian ensimmäiset kännykät revittiin kauppiaiden käsistä siksi, että niitä luultiin japanilaisiksi. Nyt kun asiat ovat valjenneet, myynti on hiukan laantunut.

Esimerkiksi uusia Lumia -merkkisiä mustia ja valkoisia kapineita on myyty kolmessa kuukaudessa vain kuusi miljoonaa kappaletta. Se on paljon, mutta ei se suomalaisille analyytikoille riitä.

Analyytikot ovat sivullisia henkilöitä, jotka ilmestyvät A-studion sohvalle tasaisin välein ja ansaitsevat sillä, että he määräävät milloin yrityksen toimitusjohtaja on erotettava. Esimerkiksi Nokian Elopilla on armonaikaa seitsemän kuukautta ja kuusi päivää.

Analyytikkojen enemmistö tosin piti Eloppia jo alun perin floppina.

 

Mistä sitten johtuu, ettei Nokia enää olekaan eniten myyty kännykkäpuhelin maailmalla?

Jotkut luulevat, että se johtuu hinnasta. Tietysti se johtuu siitäkin, mutta jos minä olisin Marko Ahtisaaren paikalla tuotekehittelijänä, tulosta tulisi.

Ei ole hyvä, että kamera on Pure View. Lapsethan purevat sen pilalle parissa päivässä. Silloin ei oteta taianomaisia kuvia ikuisista hetkistä, niin kuin Marko Ahtisaari mainostaa.

Nokian kännykän (Lumia 920) avulla löydät muka itsesi perille.

Aina et löydä. Jos aurinko paistaa, ruudun kartta ei näy. Ei myöskään silloin kun akku on loppu eikä latauspistettä näy, kuten esimerkiksi Kevon kanjonissa.

Se, että Lumian, Nokian kärkituotteen, kerrotaan tekevän vaikutuksen ympäristöön eli muihin puhelimen käyttäjiin, on totta. Samaan pääsee kuitenkin mikä muu puhelin tahansa. Minunkin Samsung -merkkinen kapine pärähti kolme kertaa ystäväni, kellarimestari Jalle Lundströmin hautajaisissa.

 

Tällainen marmatus ei kuitenkaan johda mihinkään. Pitää löytää uusia käytännöllisiä ratkaisuja.

Miesten ja naisten puhelimet pitää ensinnäkin erottaa kokonaan toisistaan myös muun kuin värin perusteella.

Naisille pitää suunnitella puhelin, jonka yläreunassa on pehmeä, napin painalluksella esiin tuleva teräväteräinen ja hiukan kupera osa.  Miesten mallissa terän pitää olla kovempi ja se on hyvä peittää ohuella kalvolla.

Naisten puhelinta käytetään säärikarvojen ja kainalokarvojen ajamiseen. Miehille riittää parranajo.