Kirjailija Hannu Mäkelän tuottamat tekstit syntyvät syvältä kumpuavasta tarpeesta ilmaista itseään kirjoittamalla. Mäkelä elää ja hengittää kirjoittamisen tahdissa.
– Jos joskus käy niin, etten voi kirjoittaa, en tiedä, miten selviän, hän kuvaa kirjoittamisen merkitystä.
Sananikkarin tuotanto on monipuolinen ja laaja. Hannu Mäkelältä on julkaistu yli sata teosta: romaaneja, muistelmia, runokirjoja, näytelmiä ja kuunnelmia.
– Ihminen alkaa toistaa itseään, jos tekee vain yhtä. Olen aina halunnut tehdä kaikenlaista, aina halunnut tehdä vielä jotakin, vaivata pääparkaani.
– Haluaisin vielä tehdä oopperan libreton. Ilkka Kuusiston kanssa on puhuttu 15 vuotta libreton tekemisestä L. Onervasta, Hannu Mäkelä kertoo pitkäaikaisesta haaveestaan.
Runoja radiossa
Tänä vuonna 70 vuotta täyttävä Hannu Mäkelä työskentelee edelleen joka päivä muutaman tunnin.
– Herään viideltä, juon kahvit, ryhdyn työhön. Kun kello tulee kahdeksan tai yhdeksän, minulla on kokonainen vapaapäivä edessäni.
Mies löysi kirjailijan itsestään 15-vuotiaana tansseissa vietetyn illan herkistämänä.
– Menin kotiin ja aloin kirjoittaa runoja. Tapahtui yhtäkkinen herääminen.
– En tiedä, mistä runot tulivat. En ollut ennen kirjoittanut.
Ensirunot olivat niin hyviä, että Mäkelä pääsi lukemaan niitä radiossa. Myönteistä palautetta tuli myös 13 vuotta vanhemmalta isosiskolta, joka kehui, sen ainoan kerran, veljeään perheen neroksi.
Hannu Mäkelän esikoisteos, kaksoisromaani Matkoilla kaiken aikaa ja Kylliksi! tai Liikaa, julkaistiin vuonna 1965. Niistä ensimmäinen syntyi opetusharjoittelussa Kittilässä ja jälkimmäinen sotilassairaala Tillikassa.
Kirjojen ahmija
Hannu Mäkelä kuvaa olleensa yksinäinen pikkupoika, hyvin köyhässä kodissa kasvanut. Kirjoja kuitenkin riitti.
– Isä lähti, mutta jätti kirjat.
Kirjojen ja lukemisen maailma alkoi avautua Hannu Mäkelälle 5-vuotiaana. Ensimmäinen itse kannesta kanteen luettu kirja oli Marsin matka.
– Äiti kyllä yritti opettaa minulle kirjaimia jo silloin, kun olin 2-vuotias.
Kirjallisuuden nälkä kasvoi niin, että Mäkelä tuli lukeneeksi koko Kallion kirjaston lastenosaston valikoiman. Kymmenen vanhana hän lainasi siskon kortilla myös aikuisten osastolta. Siihen aikaan kun pidettiin tarkasti kiinni siitä, ettei lapsi päässyt lainaamaan aikuisten puolelta.
Herra Huun luoja
Hannu Mäkelä on tullut tunnetuksi myös lastenkirjailijana. Yksi hänen luomuksistaan, Herra Huu, lukeutuu suomalaisen lastenkirjallisuuden suosikkihahmoihin. Se syntyi, kun Mäkelä alkoi kirjata muistiin suullisesti kertomaansa tarinaa.
– Aloin sepittää tarinaa Herra Huusta pitääkseni 20-päisen lapsilauman hiljaisena. Poikani Lauri pyysi illalla kertomaan samaa uudestaan. Kirjoitin tarinaa muistiin ja sepitin lisää.
Mäkelä näytti Huu-tekstejä Otavassa ja sai niistä myönteistä palautetta. Paavo Haavikko ei ollut yhtä kannustava.
– Jos julkaiset lastenkirjan, sinulta menee maine, hän varoitti.
– Mikä maine, minä vastasin, Hannu Mäkelä nauratti runsaslukuista yleisöään Sahalahden kirjastossa.
