Pälkäneen rauniokirkolle asennetaan kameravalvontajärjestelmä. Kameravalvonta on tarkoitus saada toimimaan mahdollisimman pikaisesti. Asko Valkama Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistyksestä kuitenkin toppuuttelee, että kameroiden asentaminen historiallisen arvokkaaseen ympäristöön on haastava projekti.
– Jo sähköjen saaminen kirkolle siten, että johdot ja muu tekniikka jäävät mahdollisimman hyvin piiloon, on oma projektinsa. Tallentavia kameroita tulee rauniokirkolle useampi, ja ne pyritään sijoittamaan katseilta piiloon, Valkama kertoo.
Sähköt saadaan vetämällä kirkosta 60 metrin päässä sijaitsevalta sähköpääkeskukselta kaapeli sakastiin. Alustavissa suunnitelmissa on kaivaa kaapeli kulkemaan maan alla kirkolle johtavaa tien vartta pitkin sakastin kohdalle, ja tästä nurmikon poikki sisälle sakastiin sijoitettavaan ryhmäkeskukseen.
– Ryhmäkeskuksen yhteyteen asennetaan pistokkeita tavanomaista sähkönkäyttöä varten ja kameravalvontajärjestelmän keskusta varten sekä myös voimavirtapistoke, jota tarvitaan viimeistään syksyn Kostia-juhlallisuuksissa, kun rauniokirkolla järjestetään yksi 300-vuotisjuhlavuoden tilaisuus, Valkama selventää.
Kameraprojektin taustalla ei ole Valkaman mukaan niinkään se, että kirkkoraunion ympäristössä olisi tehty poikkeuksellisen paljon ilkivaltaa. Ennemminkin kyse on siitä, että kameroiden olemassaolo alkaa olla julkisissa kohteissa pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
– Olemme välttyneet isommalta ilkivallalta, vaikka kirkon ympäristöä onkin silloin tällöin esimerkiksi roskattu, Valkama miettii.
Kamerat hankitaan apurahan turvin
Vanhan kirkon kameravalvonnasta on haaveiltu jo vuosia. Asia pystytään toteuttamaan tänä vuonna Luopioisten Säästöpankkisäätiöltä saadun avustuksen turvin, sillä se myönsi Vanhankirkon Suojeluyhdistykselle viime torstaina 2500 euron apurahan. Avustus kattaa kameroiden asennuskuluista puolet.
– Toinen puoli 5000 euron kuluista kerätään sitten muuta kautta. Olemme todella kiitollisia säätiölle apurahasta, Valkama sanoo.
Samassa yhteydessä Luopioisten Säästöpankkisäätiö myönsi apurahoja 34 muullekin taholle. Jaettavien apurahojen yhteissumma on tänä vuonna 45 000 euroa. Useimmat apurahan saajista ovat paikallisia kotiseutu- ja harrastusyhdistyksiä, urheiluseuroja ja kulttuurintuottajia, joiden toiminta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön.
– Säästöpankkisäätiö haluaa apurahatoiminnalla kannustaa näitä tahoja jatkamaan monin tavoin paikkakuntaa hyödyttävää toimintaa, säätiön asiamies Mikko Iisakkila kertoo.
Säätiön toiminta käynnistynyt hyvin
Viime vuonna apurahoja myönnettin 20 000 euroa ja vuonna 2011 eli säätiön ensimmäisenä toimintavuotena 11 000 euroa. Luopioisten Säästöpankkisäätiö omistaa puolet Aito Säästöpankista, ja säätiö saa vuosittain osinkotuottoa pankilta. Luopioisten Säästöpankkisäätiö merkittiin säätiörekisteriin 31.3. 2010.
– Toiminta on lähtenyt liikkeelle hyvin, Iisakkila toteaa.
Säätiön tarkoituksena on Pirkanmaan alueen elinvoimaisuuden, hyvinvoinnin ja taloudellisen kehityksen tukeminen sekä säästäväisyyden ja taloudellisen kasvatuksen edistäminen.
– Tarkoituksenamme on myös säästöpankkitoiminnan perinteen vaaliminen ottaen huomioon luopioislainen tausta sekä urheilun ja kulttuurin tukeminen pääpainona Pälkäneen alue, Iisakkila muotoilee.
