
Kangasalla on oma, perinteinen tapansa juhlia kansallista veteraanipäivää: juhlaa vietetään vuorovuosina Kangasalan eri kouluilla. Tänä vuonna juhla järjestettiin perjantaina Havisevan koululla.
– Veteraanit tykkäävät kauheasti siitä, että juhlassa on läsnä lapsia, ja että näemme heidän esityksiään, Risto Mattila Kangasalan reserviupseerikerhosta mainitsee.
Veteraanipäivän juhlan järjestäminen systemaattisesti vuorovuosina jollakin kunnan kouluista alkoi vuonna 1997. Juhlaohjelmaan kuuluu oppilaiden esitysten lisäksi perinteisesti ruokailu, kahvit ja juhlapuheita.
– Veteraanijuhlan järjestäminen oli meille hieno haaste ja elämys. Onhan kyseessä varsin erilainen juhla kuin joulu- tai kevätjuhlat, joita me normaalisti koulumaailmassa vietämme, Havisevan koulun rehtori Timo Korhonen sanoo.
Kangasalla ja Sahalahdella on Mattilan arvion mukaan elossa noin 100 sotaveteraania. Veteraanien keski-ikä on 89 vuotta.
– Osa veteraaneista alkaa olla niin huonossa kunnossa, että heille on vaikea tiedottaa esimerkiksi tarjolla olevista avustusmuodoista. Tänä vuonna meillä onkin tavoitteena tavoittaa mahdollisimman monet tällaisista veteraaneista, jotka uhkaavat erilaisten vaivojen vuoksi syrjäytyä kotiinsa, Mattila kertoo.
Kangasalan sotaveteraaneille kerätään perinteisesti rahaa lipaskeräyksin kahdesti vuodessa. Toinen keräyksistä ajoittuu kansallisen veteraanipäivän tienoille huhtikuussa, ja toinen syksyyn syys-lokakuulle.
– Olemme saaneet vuosittain kerättyä noin 6000 euroa. Summa käytetään esimerkiksi veteraanien kotitalouksien siivousapuun, hierontaan ja partureihin, eli vähän tällaiseen ekstraan, Mattila mainitsee.
Veteraaneja arvostetaan
27. kansallista veteraanipäivää vietettiin tänä vuonna teemalla ”Veljeä ei jätetä – nuoria ei unohdeta”. Teemalla halutaan korostaa sotien aikaisen yhteishengen lisäksi sitä, että tämän päivän ja tulevaisuuden nuorista tulee pitää huolta.
Havisevan koululla pidetyssä veteraanijuhlassa juhlapuheen piti Puolustusvoimien Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, komentaja Matti Eskola. Hän muistutti puheessaan siitä, että veteraanit nauttivat nykyisin sitä arvostusta, jota Suomessa ei poliittisen tilanteen vuoksi voitu näyttää heti sotien jälkeen.
– Suuren yleisön huomio veteraanien saavutuksiin ja asemaan oli vielä 30 vuotta sitten vähäistä. Nykyään tilanne on toinen, ja suomalaiset arvostavat veteraaneja ja heidän tekemää työtään maamme hyväksi, Eskola lausui juhlassa.
Komentaja kehui puheessaan Pirkanmaan alueen veteraanitoimintaa varsin vireäksi. Hän muistutti juhlayleisöä myös siitä, että nuoret arvostavat veteraanien läsnäoloa paljon esimerkiksi varusmiespalveluksen kutsunnoissa.
– Yleensä veteraanin läsnäolo kutsunnoissa on pian palvelukseen astuville tilaisuuden kohokohta, Eskola mainitsi.
Hän puhui Havisevan koululla myös Puolustusvoimien uudistamisesta. Eskola muistutti, että nykyinen taloudellinen tilanne ei salli nykyisen kokoisten asevoimien säilyttämistä. Samaan aikaan hän kuitenkin painotti, että maanpuolustus ja tarkoituksenmukaiset asevoimat turvataan myös jatkossa.
– Koko maan puolustaminen turvataan alueellisella puolustusjärjestelmällä sekä ajanmukaisella kalustolla. Lisäksi maavoimille on kehitetty uusi suomalaisiin olosuhteisiin soveltuva taistelutapa. Pirkanmaalla muutos näkyy uudistettavissa paikallisjoukoissa. Paikallisjoukot muodostuvat muun muassa maakuntakomppanioista, jotka huolehtivat esimerkiksi kohteiden ja henkilöiden suojelemisesta, vartioinnista sekä virka-avun antamisesta muille viranomaisille, Eskola kertoi.
Uuteen tapaan toimia kuuluu läheisesti lisäksi reservien ja vapaaehtoisten maanpuolustuskoulutuksen hyödyntäminen. Eskola huomautti, että esitys on jo saanut osakseen suurta kiinnostusta erityisesti maanpuolustusjärjestöjen taholta.
– Täytyy muistaa, että keskeistä kaikkien uudistusten keskellä on luottamuksen säilyttäminen Puolustusvoimiin, Eskola huomautti.