Viimelauantainen Tornien taisto sai lintuharrastajat ympäri maata kiitettävästi liikkeelle. Eri puolilla Suomea torneihin kiipesi peräti 330 joukkuetta. Hangon lintuaseman torniin kavunnut joukkue oli koko maan ykkönen 115 lajihavainnolla.
Pälkäneen Kukkolassa Vähäjärven tornissa päivysti kolme kokenutta Valkeakosken Lintuharrastajien jäsentä. Kukkolan kukot -nimeä käyttänyt ryhmä on ollut samassa paikassa passissa nyt kolmena keväänä. Tällä kerralla saatiin kasaan kyseisen porukan tämän paikan lajiennätys, sillä näkö- ja kuuloaistein havaittiin aamuviiden ja iltapäiväyhden välillä 64 lintulajia. Määrä oli Sydän-Hämeestä kisaan tänä vuonna osallistuneiden joukkueiden paras.
– Tämä on hyvä paikka, mutta tavoittelimme kyllä noin 70 lajin suoritusta. Kova tuuli hieman häiritsi äänihavaintoja. Ja muutama varsin tavallinen lintulaji jäi saamatta, sillä esimerkiksi sääksi ei osunut kohdalle lainkaan. Myös kirjosieppo ja kaulushaikara puuttuivat listastamme, Risto Vilpas jutteli kisan jälkeen.
Varpunenkin jäi havainnoimatta, vaikka läheisen maatilan ulkorakennusten tienoilta olisi sen saattanut hyvinkin kaukoputkella pystyä noukkimaan. Nyt vain ei sattunut näkösälle.
Vilpas, Jussi Kallio ja Pekka Marjomaa eivät havainneet harvinaisuuksia, mutta Tornien taistossa tavallinen laji antaa samalla tavalla yhden pisteen kuin mikä tahansa epätavallinenkin vieras. Ei siis ole sinänsä väliä, mitä lajeja listalle kertyy.
– Mielenkiintoisimmiksi jäivät tällä kertaa härkälintu, joka näyttäytyi järvellä peräti kolmen parin voimin sekä keltavästäräkki, joka ei useinkaan välttämättä ole vielä toukokuun alussa saapunut, Vilpas kertoi.
– Joutseniahan paikalla oli monta, ja Vähäjärvi olikin vielä parikymmentä vuotta sitten yksi harvoja pirkanmaalaisjärviä, joilla tuo komea laji pesi säännöllisesti.
Kahlaajaparvet kaukana
Kevät on lintujen muuton kannalta jonkin verran myöhässä, ja Kukkolassakaan ei lintumiesten silmien eteen osunut esimerkiksi muuttavia kahlaajaparvia. Ja ne, jotka osuivat, menivät niin kaukana, ettei lajimääritys aina välttämättä onnistunut.
– Kaikkiaan Vähäjärvi on kyllä hyvä lintupaikka. Usein täällä on havaittu muun muassa merilokki. Saimme nyt enemmän lajeja kuin kahtena aiempana vuonna, eikä tässä varsinaisesti pettyä tarvinnut, Vilpas mainitsi.
– Järven itäpäästä oli kaadettu kuusikkoa, joten näkymä pellolle oli nyt entistä parempi.
Pari päivää ennen Tornien taisto -viikonloppua Vilpas ja Marjomaa pääsivät Valkeakosken suunnalla näkemään lajin, jota kumpikaan ei ollut ennen havainnut.
– Kyseessä oli isohaarahaukka, ja minä myöhästyin kymmenisen minuuttia, Kallio harmitteli.
Vähäjärven lintutorni rakennettiin aikoinaan pitkälti juuri Valkeakosken Lintumiesten voimin. Oman panoksensa asiaan antoi Pälkäne-seura.
Nuolihaukkakin näyttäytyi
Sydän-Hämeen alueelta oli Tornien taistoon ilmoittautunut tällä kertaa viisi joukkuetta. Näistä Kangasalan Keisarinharjun tornin varannut ryhmä ei kuitenkaan lopulta osallistunut tapahtumaan.
Pälkäneen Kukkolan Vähäjärveltä kertyi 64 lajihavaintoa, mutta lähelle samaa ylsi Kangasalan Pohtiolammen lintutornissa havainnoinut ryhmä, johon kuuluivat Olli Lehtimäki, Risto Mattila, Jouko Alhainen ja Juhani Koivu. Pandion-nimellä liikkuva porukka sai kasaan 61 lintulajia. Erityisen mielenkiintoisia lajituttavuuksia ei osunut näkyville eikä kuuluville.
Kangasalan Kuhmalahdella Yli-Kirjamolla päivystivät Esko Sarkanen, Sauli Sarkanen ja Jussi Röyttä. Metsälinnut-nimisen tornimiehistön lajisaalis kohosi 55:een. Mielenkiintoisimpina tapauksina miehet pitivät nuolihaukkaa ja metsoa.
Pälkäneen Luopioisissa havaintoja tekivät Karvialahden tornissa Kaarina Mattila, Marjo Lindberg ja Ismo Oksanen. Lajilistalle tällä Team Kuikkia -ryhmällä kertyi 45 merkintää, joista yksikään ei kohonnut muita mielenkiintoisemmaksi.
